Suosittuja merenkulkuhistoriallisia nähtävyyksiä

Käsmun kylä on virolaisten keskuudessa legendaarisessa maineessa kauniin luontonsa ja Kaptenikülan (Kapteeninkylä) ansiosta.

Museolaiva “Suur Tõll” on vuonna 1914 Puolassa rakennettu höyryjäänmurtaja, jonka sanotaan olevan oman aikansa edistyksellisin jäänmurtaja. Lisäksi se on maailman ainoa vielä olemassaoleva höyryjäänmurtaja ja Itämeren ainoa säilynyt sodanedelliseltä ajalta peräisin oleva höyrylaiva. “Suur Tõll” on avoinna vierailijoille Tallinnan  Lennusadamassa.

Viron merenkulkuhistorian faktoja

  • Viron viikinkejä (jotka asuivat Saaremaalla) kutsuttiin ossiliaaneiksi. Heidät on mainittu ensimmäistä kertaa niinkin aikaisin kuin  100-luvulla  e.Kr   Ptolemyn Maantiedossa. Henrik Liivinmaalainen kutsui 1200-luvun alussa kirjoitetuissa latinankielisissä kronikoissaan heidän aluksiaan merirosvolaivoiksi. Kuuluisin virolaisten merirosvojen ryöstöretki tapahtui vuonna 1187, kun ruotsalaiseen Sigtunan kaupunkiin hyökkäsi suomensukuisia ryöstäjiä Kuurinmaalta ja Virosta. Tällä ryöstöretkellä sai surmansa mm. Ruotsin arkkipiispa Johannes.
  • Syksyllä 2008 löydettiin Saarenmaalla viikinkilaiva, jossa oli seitsemän ihmisen jäännökset. Se on yli 1100 vuotta vanha.
  • Lähes kaikki Viron rannikkoasutukset olivat historiallisesti kalastajakyliä.
  • Monista entisistä kalastajakylistä, joissa veneiden omistus ja kalastus oli neuvostomiehityksen aikana kielletty, on tullut lomanviettopaikkoja; tällaisia kyliä ovat mm. Altja, Vainupea, Karepa, Toolse, Kalvi, Aa, Toila, Oru ja Voka.
  • Jaala on perinteinen kaksimastoinen Viron ruotsalaisten purjelaiva. Se on peräisin pieneltä Ruhnun saarelta, jossa sitä käytettiin vuosina 1860-1920. Se on kaunis rannikkolaiva, jossa on korkea keula ja sorja muoto. Sen keskipituus oli noin 10 ja -leveys 3 metriä.
  • Peipsin lotja (“lodi” viroksi) on ainutlaatuinen yksimastoinen purjealus, joka on sopeutettu kuljetuksiin Peipsin järvellä ja sen joissa. Historioitsijoiden mukaan lotjaa käytettiin hansakaupankäynnissä Emajoella jo 1300-luvulla.  Viron Merenkulkumuseon mukaan Peipsin lotja kuuluu maailman suurimpien klinkkerilaudoitettujen laivojen joukkoon.
  • Suomalais-ugrilainen yhdestä tukista veistetty ruuhi eli haaparuuhi tai haapio (viroksi „haabjas“) on todennäköisesti maailman vanhin venetyyppi ja modernin puuveneen esi-isä.  Haaparuuhia käytettiin kalastus- ja kuljetusveneinä jo kivikaudella. Kansanuskomusten mukaan ruuhen rakentamiseen valittu puu saatiin kaataa vain pohjoistuulen ja laskevan kuun aikana ja lisäksi puun piti kaatua vastatuuleen. Tämän uskottiin suojelevan venettä lahoamiselta. Uskottiin myös, että jos runko kaatui kauas kannosta, niin lahoaminen olisi nopea.
  • Enn Uuetoa, useimmiten tunnettu liikanimellä “Kihnu Jõnn”, oli ensimmäinen virolainen, joka purjehti valtamerellä kapteenina. Kihnu Jõnn on haudattu Kihnun saarelle lähelle hautausman pääporttia. Hänen jäännöksensä tuotiin saarelle Tanskasta vuonna 1992.
  • Pitkin rannikkoa on paljon vanhoja laivanhylkyjä löydettävänä. Ainutlaatuisesta maantieteellisestä sijainnista ja historiasta johtuen on Viron vesillä uponnut arviolta 40 000 pienempää tai suurempa laivaa.
  • Russalkan muistomerkki on pystytetty venäläisen sotalaivan Rusalkan uppoamisen muistoksi. Monumentti kuvaa  enkeliä pitelemässä orthodoksista ristiä laivanhylyn oletettuun suuntaan osoittaen.  Neuvostovallan aikana risti poistettiin ja enkeli osoitti merelle paljaalla kädellään.  Itse Rusalkan hylky pysyi kadoksissa 110 vuotta. Se löydettiin heinäkuussa 2003 Suomenlahdesta, 25 kilometriä etelään Helsingistä.
  • Vuonna 2000  ryhmä virolaisia purjehti Viron lipun kanssa ympäri maailman  huvijahdilla nimeltä “Lennuk”.