”Viron klassiselle modernistiselle kuvanveistolle ominaiseen tapaan esillä olevat teokset ovat poikkeuksellisen kauniita ja niillä on positiivinen emotionaalinen vaikutus”, kuraattori Juta Kivimäe luonnehtii näyttelyä. ”Teokset ovat peräisin ajalta, joka alkaa unohtua samoin kuin se, miten hyvin paikalliset taiteilijat noina vuosikymmeninä tunsivat nykytaiteen suuntaukset.” 1950-luvun lopulla täkäläisille taiteilijoille alkoi taas syntyä yhteyksiä länsimaailman taiteeseen. Käytiin ensimmäisissä ulkomaisen taiteen näyttelyissä Moskovassa ja Leningradissa sekä Brysselin maailmannäyttelyssä. Riiassa järjestettiin Baltian tasavaltojen kuvanveistonäyttely, ja Tallinnan taidehallissa avattiin suomalaisen taiteen näyttely.

Kuvanveisto sai tuohon aikaan uusia merkityksiä uusista materiaaleista kuten samotti, alumiini, epoksihartsi, muovit ja dolomiitti. Kehitys abstraktionismiin oli löydettävä uudelleen, sillä sotaa edeltävän ajan kuvanveistäjät eivät olleet ehtineet vakiinnuttaa sitä – senaikaisten monumenttien modernistinen muoto nakersi sosialistisen realismin auktoriteettia. 1970-luvun kaikkiin taiteenaloihin vaikuttanut uusi estetiikka ja syvempi paneutuminen kuvion merkitykseen leimasi kuvanveistoa kokonaisuudessaan. ”Nuoret kuvanveistäjät yhdistivät abstrakteja ja figuratiivisia elementtejä, tekivät nokkelia rakennelmia ja antoivat muodon yleisinhimillisille filosofisille mielleyhtymille”, selostaa Kivimäe. ”Virolaisen kuvanveiston tematiikka laajeni, ja uusina ilmiöinä tulivat groteski ja nyrjähtänyt todellisuudentaju. Nuorten naistaiteilijoiden sukupolvi teemoineen ja estetiikkoineen sai osakseen huomiota.”

Näyttelyyn liittyy museo-ohjelma Kuvitelma, jossa eri materiaalien ja muotojen kautta tutustutaan Viron taidemaailman edistykselliseen aikakauteen sekä modernismin jalanjäljissä kulkeneisiin mestareihin. Museo-ohjelman sisältöä voi joustavasti muokata ryhmän koon, luonteen ja erityistarpeiden mukaan esim. näkövammaisille kävijöille. Seikkaperäisten kuvausten ja oman käden kosketuksen kautta saa kuvan eri kuvanveistäjien tuotannosta sekä yleiskuvan modernismistamme. Näyttelyssä voi myös pelata Veistoksentutkijat-museopeliä, joka luovuuteen kannustavine kysymyksineen sopii kaikenikäisille lapsille. Peliin osallistuneita odottaa maksuton kuraattorikierros 1. marraskuuta. Näyttelysalissa maksutta saatavilla oleva näyttelyvihko antaa yleiskuvan Viron modernistisista kuvanveistäjistä viron- ja englanninkielisin tiivistelmin.

 Esillä on töitä Viron taidemuseon, Tarton taidemuseon, Tallinnan taidehallin ja Viron historiallisen museon kokoelmista sekä yksityiskokoelmista. Kuvanveistäjät: Albert Eskel, Juta Eskel, Ernst Jõesaar, Aime Jürjo, Ellen Kolk, Ilme Kuld, Riho Kuld, Aime Kuulbusch-Mölder, Lydia Laas, Tõnu Maarand, Elfriide Maran, Mare Mikof, Peeter Mudist, Olav Männi, Maire-Helve Männik, Ants Mölder, Arseni Mölder, Juhan Paberit, Hille Palm, Lembit Palm, Kaie Parts, Anu Põder, Kalju Reiteli, Aulin Rimm, Enn Roos, Jaak Soans, Roman Timotheus, Lembit Tolli, Adele Ulm-Augustas, Matti Varik, Edgar Viies, Erna Viitol, August Vomm ja Ülo Õun.

Kuraattori: Juta Kivimäe

Näyttelyarkkitehti: Isabel Aaso-Zahradnikova

Graafinen suunnittelija: Külli Kaats

Näyttely ”Meidän modernismimme. Virolainen kuvanveisto 1960–1970-luvulla” on esillä taidemuseo Kumussa 23.11.2014 saakka