Viro on läheinen maa monelle suomalaiselle, ja matkat sinne ovat monelle arkipäivää. Maahan voi kuitenkin tutustua myös kirjallisuuden kautta, sillä virolaista kirjallisuutta on käännetty laajalti myös suomen kielelle. Jotta tietäisit, mistä aloittaa, olemme koonneet tähän muutaman vinkin tunnetuimmista virolaisista kirjailijoista, joiden teoksia on saatavilla suomeksi.
Ensimmäiset vironkieliset painetut kirjat ilmestyivät 1500-luvulla. Ensimmäisten vuosisatojen ajan maassa kuitenkin julkaistiin lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Se mullistui 1800-luvun kansallisen heräämisen myötä: silloin syntyi myös Viron kansalliseepos Kalevipoeg, joka on ammentanut inspiraatiota muun muassa Suomen Kalevalasta.
Viron tunnetuimpia kirjailijoita
1900-luvun alussa kirjallisuus toimi Virossa ikkunana Eurooppaan. Vaikutteita maan kirjallisuus sai tuolloin sekä läntisestä Euroopasta että idästä. Merkittävä 1900-luvun vaikuttaja kirjallisuudessa oli Friedebert Tuglas, jonka omia teoksia ovat muun muassa Pikku Illimar ja Felix Ormusson. Oman kirjallisen työnsä lisäksi Tuglas käänsi viroksi lukuisia suomalaisten kirjailijoiden teoksia, joiden joukkoon lukeutui muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Tuglas myös asui pitkiä aikoja poliittisena pakolaisena Suomessa.
Anton Hansen Tammsaarta pidetään yhtenä Viron tärkeimmistä kirjailijoista. Hänen merkittävin teoksensa, viisiosainen Totuus ja oikeus ilmestyi vuosina 1926-1933. Kirjasarja kuuluu virolaiseen yleissivistykseen, ja useimmat virolaiset tuntevat sen tapahtumat ja henkilöhahmot hyvin. Sarja on myös käännetty suomeksi, joten sen lukeminen on erinomainen tapa virolaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Tammsaaren merkityksestä virolaisessa kulttuurissa kertoo se, että ennen euron käyttöönottoa hänen kuvansa koristi 25 kruunun seteliä. Nykyään Tammsaaren syntymäpäivä, 30. tammikuuta, on myös virolaisen kirjallisuuden päivä, jota vietetään vuonna 2023 ensimmäistä kertaa liputuspäivänä.
Eduard Vilde on Tammsaaren ohella Viron suurimpia kirjailijoita. Hänen romaaninsa koskivat usein aiheita, jotka liittyivät sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä rikkaiden ja köyhien väliseen konfliktiin. Vilden teoksia on käännetty useille eri kielille, ja osa niistä on saatavilla myös suomeksi, niiden joukossa muun muassa Mahtran sota ja Kapina Moisiossa.
Neuvostoaikana kirjallisuudesta tuli yhä tärkeämpi virolaisen kansallisen identiteetin ylläpitäjänä. 1900-luvun jälkipuoliskolla maineeseen nousi Jaan Kross, joka on edelleen suomennetuin virolainen kirjailija. Kross kirjoitti historiallisia romaaneja, joissa naapurimaan ja sen kansalaisten historiaa kuvailtiin usein hyvin yksityiskohtaisella tavalla. Kross onkin avannut virolaista historiaa myös monelle suomalaiselle. Hänen pääteoksenaan pidetään neliosaista Uppiniskaisuuden kronikkaa, joka ilmestyi vuosina 1970-1980. Se kuvaa Liivinmaan kronikan koonneen Balthasar Russowin elämäntarinan kautta Viron historiaa. Toinen Krossin merkittävistä teoksista on vuonna 1978 ilmestynyt Keisarin hullu.
Suomessa suosiota nauttii myös runoilija Jaan Kaplinski (1940-2021). Ensimmäiinen hänen suomennettu teoksensa oli vuonna 1984 Suomessa ilmestynyt Sama meri meissä kaikissa. Sen jälkeen lukuisia hänen teoksistaan on käännetty suomen kielelle. Kaplinskin teksteissä korostuu luonnon ja ihmisen tasapainoisen yhteyden merkitys. Virossa Kaplinski on saanut useita tunnustuksia kirjallisesta työstään, mutta häntä on juhlittu myös Suomessa: Kaplinskille myönnettiin suomalainen palkinto vuonna 1992 tähän mennessä ainoana palkinnon saaneena ulkomaalaisena.
Virolaisten kirjailijoiden jalanjäljillä
Kalevipojan museo
Kuva: Lille Loo, Visit Estonia
Kaikkialla Virossa on museoita, katuja, puistoja ja muistomerkkejä, jotka on omistettu kirjailijoille ja kirjallisuudelle. Niihin kuuluvat muun muassa Tammsaaren puisto Tallinnassa, Oscar Wilden ja Eduard Vilden veistos Tartossa, Eduard Vilden kotimuseo Tallinnassa, Friedrich Reinhold Kreutzwalden muistomuseo Tallinnassa, Ilon Wiklandin lapsuudenkoti Haapsalussa ja Anton Hansen Tamsaaren kotimuseo Tallinnassa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Jos pidät kirjoista ja kirjallisuudesta, on hyvä idea käydä jännittävässä ja erilaisessa Viron kirjallisuusmuseossa, nimittäin Tallinnan kielletyn kirjallisuuden museossa. Myös Viron kansalliskirjasto Tallinnan keskustassa on vierailun arvoinen. Kansalliskirjasto toimii sekä kulttuurikeskuksena että kirjasto- ja tietokeskuksena. Voit myös liittyä opastetulle kirjalliselle kierrokselle Tartossa, joka on Unescon luetteloima kirjallisuuskaupunki.
