Mulgimaalla juhlitaan suomalais-ugrilaista kulttuuria

Lähde: Jaanus Ree, Visit Estonia

Mulgimaalla juhlitaan suomalais-ugrilaista kulttuuria

Suomalais-ugrilaisille kansoille tänä vuonna merkittävä kaupunki on Etelä-Virossa Mulgimaalla sijaitseva Abja-Paluoja, joka on vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Mulgimaan alueen vahva identiteetti ja rikas kulttuurielämä perustuvat suomensukuiseen kulttuuriin, joka tarjoaa myös suomalaisille paljon kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi onkin erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan sukukansan perinteiseen kulttuuriin Mulgimaalla. 


Abja-Paluoja on suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2021.
Kuva: Ave Grenberg, Mulgi Kultuuri Instituut


Mulgimaa on mulgin murteen keskus

Mulgimaa sijaitsee Etelä-Virossa. Historiallisen Mulgimaan ydin koostuu Hallisten, Paistun, Karksin, Helmen ja Tarvastun seurakunnista sekä osista Viljandian kaupungista ja Saarden kylästä. Mulgimaa on paikka, jolle on ominaista vaihteleva maisema, historia, perinteet ja monipuolinen paikallinen kulttuuriperintö. Alueen kukoistusaika sijoittui 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun, jolloin alueen talonpojat olivat Viron ensimmäisiä, jotka alkoivat ostaa kartanonisänniltä maatiloja itselleen. Alueen varallisuus perustuu pellavanviljelyyn, ja sen rikastumisesta kertovat mahtavat kartanot sekä lasten lähettäminen parempiin ja kalliimpiin kouluihin opiskelemaan. Alueesta tulikin yksi Viron rikkaimmista osista.


Kuva: Elen Juurma

Abja-Paluoja on historiallisen Mulgimaan pääkaupunki. Siellä voi kuulla paikallista mulgin murretta, joka on vanhempaa kuin viron kieli. Se kuuluu myös suomensukuisiin suomalais-ugrilaisiin kieliin, joita puhuvia kansoja on maailmassa yli 20. Suomalaisten, virolaisten (myös mulgit ja setot), saamelaisten ja karjalaisten lisäksi suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvat muun muassa hantit, mansit, liiviläiset ja udmurtit. 

Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin titteliä on myönnetty vuodesta 2013 saakka. Abja-Paluoja on toinen virolainen kaupunki, jolle titteli on myönnetty – vuonna 2015 sen sai Setomaalla sijaitseva Obinitsan kylä. 

Perinteet Mulgimaalla

Viron tunnetuin kansanpuku on ehdottomasti Mulgimaan pitkä villatakki. Mulgimaalla sekä naiset että miehet ovat käyttäneet pitkiä ja mustia takkeja. Takeille on ominaista pitkät kaulukset, vyötärönauhat ja useat punaiset kuvioinnit. Kansallispukujen huolellisesti tehdyt kirjotut kuvioit eivät ole vain koristeita, vaan uskomuksen mukaan ne toimivat myös suojana pahuutta vastaan.

Alueelle tunnusomaisia ovat myös puuveistokset, joita voit löytää lähes jokaisesta Mulgimaan osasta. 

Paikallisten käsitöiden ja erilaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisäksi alueella on myös omaa ruokakulttuuria ja siihen sisältyviä paikallisia herkkuja. Yksi alueen tunnetuimmista perinneherkuista koostuu haudutetusta hapankaalista, ohrasta ja sianlihasta.

Mulgimaan historialliset nähtävyydet

Jos ajat Mulgimaan läpi, kannattaa ehdottomasti käydä kauniissa Karksin muinaislaaksossa ja ritarilinnan raunioilla. Laaksossa mutkittelevien teiden varrella ohitat mukavan Linnaveskin padon, ja yhdellä kukkulalla seisoo keskiaikainen ja kalteva Karksin Peetrin kirkko. Heimtalin kylässä on Heimtalin kotiseutumuseo, jonka pysyvän näyttelyn on luonut Viron kuuluisimpiin tekstiilitaiteilijoihin kuuluva Anu Raud. Museo sijaitsee vanhassa kyläkoulurakennuksessa, ja se esittelee virolaisia ​​perinteitä ja historiallisia esineitä. Muita vastaavia museoita, joissa voit tutustua Mulgimaan historiaan ja kulttuuriin, ovat Mulgin kylämuseo ja Abjan museo. Kuuluisa armeijan päällikkö Barclay de Tolly on haudattu Mulgimaalle upeaan mausoleumiin, joka on yksi Etelä-Viron 21 mielenkiintoisesta paikasta, jotka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla.


Taagperan linna on erityinen nähtävyys Mulgimaalla.
Kuva: Taagperan linna

Yksi Mulgimaan erityisimmistä paikoista on Taageperan linna, jossa maaseutuympäristö, historia ja nykyisyys yhdistyvät. Linnan on peräisin 1500-luvulta, ja siellä sijaitsee nykyään Wagenküllin kylpylä. Toinen rakennus, joka edustaa Mulgimaan kauneutta, on uusklassinen Kärstnan kartano. Tunnetuin kartanonomistaja oli kenraali Reinhold von Anrep, jonka menestyksekkäästä sotilasurasta muistuttaa pronssileijona.

Mulgimaan luonto

Metsät ja järvet tekevät Mulgimaasta ja Etelä-Virosta suositun luontokohteen. Vanamõisan ranta on suosittu lomakohde, jossa järven rannalla on Viron korkein hyppytorni. Õisun kartanossa ja puistossa on arvostettu retkeilyreitti, josta on upeat näkymät Vidva-joelle. Älä unohda myöskään Rubinaa, joka on alueen suurin, arvokkain ja parhaiten säilynyt suo. Sammalmaisemassa voit muun muassa luistella talvella tai kokeilla lumikenkäilyä ryhmissä.


Luistelua Rubinan suolla. Kuva: Imre Arro


Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia

13. helmikuuta Abja-Paluoja vihittiin virallisesti kulttuuripääkaupungiksi paraatilla, johon osallistui myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Vuoden aikana odotettavissa on erilaisia ​​aktiviteetteja ja tapahtumia, joiden tarkoituksena on vahvistaa kulttuuriperintöä ja tehdä Mulgimaan historiallisesta perinnöstä näkyvää. Tapahtumiin kuuliuvat esimerkiksi:

22.-25.7.: Tõrva Fire Days
Jännittävät päivät ovat täynnä erilaisia ​​urheilu-, kulttuuri- ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Tilaisuus päättyy 25. heinäkuuta illalla suurella ja vaikuttavalla kokolla.

31.7. VI Mulgi Party "Mia ja sia ütenkuun"
Laulu- ja tanssifestivaali esittelee Mulgimaan tapoja ja perinteitä. Kansanjuhla järjestetään Karksin kartanossa ja puistossa, jossa voit vierailla myös Karksin kylämuseossa.

28.8. Ruoka- ja käsityömessut
Abja-Paluojan kaupunki kutsuu sinut ruoka- ja käsityömessuille, joilla voit muun muassa maistella paikallisia herkkuja ja ostaa paikallisia käsitöitä.

Voit seurata ohjelmaa suomalais-ugrilaiselle kulttuuripääkaupungille omistetulla Facebook-sivulla ja Mulgimaan virallisilla verkkosivuilla.


Kokko päättää Tõrva Fire Days -tapahtuman.

Kuva: Ragnar Vutt

Viimeksi päivitetty: 10.05.2021