Hyvä tietää Virosta

Viroon matkustaminen on helppoa, kun otat perustiedot haltuun jo ennen lähtöä. Moni asia toimii Virossa aivan samalla tavalla kuten Suomessa, mutta erojakin on. Seuraavat seikat huomioimalla varmistat, että matkasi sujuu turvallisesti ja mukavasti.

Terveys ja turvallisuus

Ennen matkaan lähtöä kannattaa aina hankkia matkavakuutus ja eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka mahdollistaa Kelan suorakorvauksen matkan aikana tarvitsemallesi hoidolle. Reseptilääkkeiden unohtuminen kotiin tai loppuminen matkan aikana ei ole ongelma. Kun annat Omakanta-palvelussa suostumuksesi sähköisen reseptin näkymiselle Euroopassa, voit ostaa lääkkeesi myös lähes 400 virolaisapteekista eri puolilta maata.

Viron hanavesi on kaupunkioloissakin juotavaa ja laadultaan kaikkien EU-normien mukaista, joten oman täytettävän juomapullon mukaan ottaminen on lämpimästi suositeltava ekoteko.

Yleinen hätänumero Virossa on 112. Vaikka maan rikollisuusaste on matala, on ihmistiheissä paikoissa kuten festivaaleilla ja suosituissa turismikohteissa hyvä varoa taskuvarkaita ja huijareita. Pidä puhelimesi GPS-paikannus päällä, jotta sen avulla sinut on hätätilanteessa helpompi paikantaa.

Ongelmatilanteissa voit myös soittaa ulkoministeriön 24/7-päivystysnumeroon +358 9 1605 5555. Soita hätätilanteessa kuitenkin aina ensin 112!

Virossa heijastimen käyttö pimeinä vuodenaikoina on pakollista myös kaupungissa. Poliisi voi sakottaa ilman heijastinta liikkuvaa.

Puhelin ja internet

Viron maakoodi puhelinsoitoille on +372, jonka jälkeen lisätään koko numero.

Wifi-yhteyksiä löytyy melkein joka ravintolasta ja monista muista julkisista paikoista. Myös useimmista linja-autoista ja junista löytyy melko hyvä, ilmainen internet-yhteys.

Virossa on erittäin kattava 4G-verkko. Useimmat suomalaiset operaattorit tarjoavat verkkodataa kotimaan hinnalla käytettäväksi myös Virossa. Tarkista liittymäsi ulkomaan hinnasto ennen lähtöä, niin voit huoletta surffailla matkan aikana.

Liikkuessasi Itä-Virossa pidä kuitenkin silmällä, ettei puhelimesi kytke itseään venäläisten operaattorien verkkoon. Siitä voi seurata suuri puhelinlasku.

Ravintoloissa ja baareissa

Virossa ravintola-asiakkailta ei varsinaisesti odoteta tippiä, mutta ollessasi tyytyväinen palveluun, kohteliasta on jättää noin 10% tippi. Tarjoilijat arvostavat sitä varmasti.

Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla on kiellettyä, jos kyseessä ei ole anniskelualue. Juomista esimerkiksi puistoissa valvotaan tarkemmin kuin Suomessa, ja poliisi voi sakottaa tästä. Muistathan myös hyvät tavat, kun liikut yöaikaan kaupungilla. Yörauhan aikana (kello 23–07) on suotavaa pitää äänentaso matalalla.

Baareissa ja klubeilla kannattaa omaa juomaa pitää silmällä ja olla ottamatta juomia vastaan tuntemattomilta ihmisiltä.

Koiran kanssa matkustaminen

Koiran kanssa voi matkustaa kaikkien Suomen ja Viron välillä liikkuvien laivayhtiöiden aluksilla, mutta puitteet ja lippuhinnat ovat varsin erilaiset. Mikään laivayhtiö ei ota lisämaksua koirasta, jos se matkustaa autossa autokannella. Varauksen yhteydessä koira tulee kuitenkin mainita. Kansipaikalla koiran kanssa matkustajaa kohtaan laivayhtiöiden käytännöt vaihtelevat. Tarkista siis varauksen yhteydessä, tarvitseeko koiralle esim. varata erillinen häkkipaikka tai koirahytti.

Lemmikin rokotusten voimassaolo on tarkistettava ennen matkaa ja eläinlääkäriltä pitää hankkia lemmikkieläinpassi. Passiin merkitään muun muassa tieto mikrosirusta ja voimassaolevasta raivotautirokotuksesta.

Matkan päätteeksi koiralle on aina annettava lääkitys ekinokokkoosia vastaan. Tämä tehdään siis jo Virossa, paikallisen eläinlääkärin luona 24–120 tuntia ennen Suomeen paluuta. Lääkäri merkitsee lääkityksen lemmikkieläinpassiin. Lääkitys tulee antaa joka matkan päätteeksi, vaikka Virossa käytäisiin koiran kanssa useinkin.

Koiralla pitää olla kuonokoppa matkustettaessa virolaisjunissa sekä monien kaupunkien joukkoliikennevälineissä.

Lue lisää lemmikkieläimen kanssa matkustamisesta, mm. Tallinnan koirapuistoista täältä.

Esteettömyys

Lain mukaan Virossa on päästävä kaikkiin liikkeisiin ja palveluyrityksiin esteettömästi, joskin käytännöt vaihtelevat vielä lain hyvää tarkoittavasta hengestä huolimatta. Mikäli esteettömyysvaadetta ei ole voitu täyttää, esimerkiksi suojelukohteeksi määritellyssä Tallinnan Vanhassakaupungissa, henkilökunta auttaa parhaansa mukaan.

Myös julkisen kaupunkiliikenteen esteettömyys vaihtelee paikkakunnittain. Kaikki Tallinnan lähijunat ja trollit eli johdinbussit, suuri osa raitiovaunuista sekä Tallinnan ja muidenkin suurempien kaupunkien paikallisbusseista on jo matalalattiaisia, mutta kaikki liikennevälineet tai pysäkit eivät ole vielä 100% esteettömiä. Kaupunkiliikenteen aikataulut ja reitit löydät osoitteista soiduplaan.tallinn.ee (Tallinna, suomeksi) ja peatus.ee (muut kaupungit, englanniksi). Aikatauluihin on tunnusvärillä merkitty matalalattiakaluston liikennöinti.

Kaupunkien välisessä liikenteessä esteettömin kulkuväline on juna. Koko nykykalusto on Helsingin seutujunien kaltaisia FLIRT-matalalattiajunia, joiden keskiosassa ns. C-sisäänpääsyn luona on myös tilava invavessa. Eräillä pienimpien paikkakuntien asemilla voi laiturialueen portaikon luiska olla tosin vielä uudistamatta eli jyrkkä. Kaukoliikenteen bussit kuljettavat (ainakin sähkömoottorittoman) pyörätuolin maksutta. Tarvittavaa nostoapua saa, kun Tallinnan linja-autoasemaa informoi asiasta 36 tuntia ennen matkaa sähköpostitse (info@bussijaam.ee) tai puhelimitse +372 681 3409, ja saapuu paikan päälle 30 min. ennen lähtöä.

Jokamiehenoikeus

Virossa on jokamiehenoikeudet, jotka takaavat oikeuden liikkua jalkaisin, polkupyörällä tai hiihtäen maastossa sekä veneillä vesialueilla, poimia sieniä ja marjoja sekä onkia mato-ongella. Oikeudet ovat kuitenkin vähän rajoitetumpia kuin Suomessa.

Yksityisillä mailla (viroksi eramaa) saa myös liikkua ja kerätä metsän antimia, jos maanomistaja ei kiellä sitä suullisesti tai esimerkiksi kylteillä.

Maastossa saa telttailla yhden vuorokauden ajan, jos maanomistaja ei erikseen sitä kiellä ja asuttuja kiinteistöjä ei ole lähistöllä. Valtiolla on omistusmetsissään ja vaellusreittien varrella runsaasti erikseen merkittyjä telttapaikkoja, joiden varaan voit hyvin tukeutua suunnitellessasi retkeä.

Englanninkielisiä lisätietoja Viron jokamiehenoikeuksista löydät täältä.

Yleiset juhlapyhät

Yleensä ravintolat ja ainakin supermarkettien tyyppiset kaupat pitävät ovensa auki myös juhlapyhinä. Joulupäivä ja uudenvuodenpäivä ovat ainoat päivät, jolloin suurin osa kaupoista on suljettu. Jos matkustat pyhien aikana, kannattaa varmuuden vuoksi soittaa tai varmistaa netistä ajattelemasi tietyn paikan aukioloajat.

  • 1.1. on uuden vuoden päivä. Hiljaiseloa juhlien jälkeen.
  • 24.2. on itsenäisyyspäivä. Juhlistetaan puolustusvoimien paraatilla aamupäivällä ja juhlaillallisilla perheissä. Presidentti pitää vastaanoton, joka myös televisioidaan.
  • Pääsiäinen eli pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai, viroksi lihavõtted ja munadepühad. Juhlitaan maalis-huhtikuussa kuten Suomessakin. Tarjolla on maitotuotteista valmistettuja herkkuja ja munia, mutta 2. pääsiäispyhä on jo tavallinen arkipäivä.
  • 1.5. on vapunpäivä joidenkin juhlapuheiden kera, mutta merkittävästi vähemmän karnevaalitunnelmaa kuin Suomessa
  • 23.6. on voitonpäivä, jolla juhlistetaan vapaussodan 1919 ratkaisevaa taistelua.
  • 24.6. on juhannuspäivä, viroksi jaanipäev. Eri puolilla maata järjestetään tapahtumia ja festivaaleja. Yksi keskeisimpiä virolaisen kansankalenterin juhlapäiviä.
  • 20.8. on uudelleenitsenäistymisenpäivä. Paikallisten juhlien, konserttien ja perhekokoontumisten välityksellä juhlistettava päivä.
  • 24.-26.12. vietetään joulua.
  • 31.12. on uudenvuodenaatto. Uusi vuosi otetaan vastaan ystävien kesken kodeissa, juhlavin ravintolaillallisin sekä kaupunkien aukioilla ilotulituksin.
Nopeat faktat

Viro on Euroopan Unionin jäsen ja osa Schengen-aluetta. Virallinen valuutta on euro. Virossa voi melkein kaikkialla maksaa kortilla ja lähimaksulla. Käteistä kannattaa varata mukaan, jos liikut Tallinnan tai muiden suurimpien virolaiskaupunkien ulkopuolella.

Virallinen kieli on viro, mutta suurin osa virolaisista puhuu myös sujuvasti englantia. Moni osaa myös suomea, mutta tämän varaan ei kannata laskea.

Yleinen hätänumero on 112.