Bongaa karhu!

Viro on lähes tuhannen karhun koti. Ei siis ihme, että maahan on viime vuosina rakennettu useita karhujen katseluun tarkoitettuja kojuja. Pienessä Virossa karhukojuille ei ole pitkä matka – lähimmät löytyvät tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.

Karhu on metsän kuningas myös Virossa. Siellä mesikämmeniä asuu sitä paitsi suhteellisesti enemmän kuin Suomessa: Viron metsissä tallustaa tuhatkunta kontiota, Suomessa Luonnonvarakeskus on arvioinut karhujen kokonaismääräksi ennen vuoden 2019 metsästyskautta 2 020–2 130 yksilöä.

Mutta kuinka virolaisnallen saa kiikariin? Helpoimmin se onnistuu eläinten luonnolliseen asuinympäristöön rakennetuissa karhukojuissa. Tukevarakenteisista kojuista ihmisen haju johdetaan pois ilmastoinnin avulla, jolloin kaksijalkaisia karttavat karhut eivät pelkää ilmaantua paikalle.

Karhut liikkuvat mielellään avoimessa maastossa, kuten niityillä ja nurmialueilla. Tutkimusten mukaan ne eivät syökään lihaa siinä määrin kuin usein arvellaan, vaan kasvit muodostavat lähes puolet niiden ruokavaliosta.  

Kuinka karhuja katsellaan?

Kontiot ovat varsin arkoja eläimiä, joten karhukojussa on tärkeää käyttäytyä oikealla tavalla. Mitä vähemmän karhu epäröi, sitä varmemmin se saapuu paikalle. Kojuun astuminen tarkoittaakin astumista toiseen maailmaan – hiljaisuuden maailmaan. Siellä aika seisoo 15 tuntia (iltaviidestä aamukahdeksaan), ja luonnon tarkkailemisen lisäksi sitä riittää myös oman sisimmän tutkiskeluun.

On luontokuvaajia, jotka pidättäytyvät karhukojussa ollessaan jopa syömisestä, mutta tavallinen karhuturisti voi unohtaa äärimmäisyydet ja ottaa eväät mukaan hyvillä mielin. Ne kannattaa kuitenkin pakata niin, ettei niiden avaamisesta kuulu turhaa rapinaa.

Mutta entä, kun syödyt eväät pyrkivät luonnollisia reittejä pitkin ulos? Hätä ei ole tämän näköinen – karhukojut on nimittäin varustettu vessoin.  

Virolaisissa karhukojuissa voi myös yöpyä mukavasti: niissä on kerrossängyt tai pehmeät lattiat, joilla voi nukahtaa luonnon ääniin. Ethän kuitenkaan nuku onnesi ohi – nalle voi nimittäin tassutella näköpiiriin koska tahansa! Useimmiten karhut liikkuvat hiljaisina yön tunteina, joten yön yli valvoen mesikämmenen näkee varmimmin. Retkiporukka voikin järjestää ”kipinävuorot”, jolloin joku on koko ajan valmiina herättämään uneksijat odotetun vieraan saapuessa.

Karhunkatselu sopii myös perheille – otsoa odotellessa lapsetkin osaavat käyttäytyä hillitysti. Karhukojuissa on yleensä paksut, äänieristetyt seinät, tosin on hyvä muistaa, että karhuilla on erittäin hyvä kuulo. 

Koska karhuja katsellaan?

Karhut heräävät talviuniltaan kevään tullen ja alkavat liikkua tavallisesti huhtikuussa. Kevään kiima-aikaan karhut kuljeskelevat aktiivisemmin, joten kojun edustalla voi nähdä illan ja yön mittaan useita yksilöitä – emokarhun poikasineen, uroskarhuja ja jopa vastaihastuneen pariskunnan.

Keväisin etenkin urospuoliset ”teinit” etsivät uusia reviirejä – nähtävillä on siis tavallista enemmän nuoria nalleja. Alle vuoden vahojen pikkupentujen emoja kiima-aika ei kiinnosta, ja ne pysyvätkin etäällä alueilta, joilla täysikasvuiset urokset temmeltävät.   

Kesän loppupuoliskolla ja syksyn tullen karhut pitäytyvät enemmän omilla reviireillään. Usein kojujen ympäristössä näkeekin emokarhuja poikastensa kanssa, mikäli koju sijaitsee niiden pesimäalueella, eivätkä uroskarhut häiritse niiden elämää.

Parasta aikaa karhujen tarkkailuun on huhti-lokakuu. Syksyllä tulee muistaa, että pimeys laskeutuu aikaisin – tosin kojujen edustalla on pienet lamput, jotka valaisevat eläimen siluetin. Karhunkatselu on kuitenkin antoisimmillaan keväällä ja alkukesästä, jolloin odotettavissa voi olla paljon mukavia yllätyksiä.

Miten varmasti karhu näyttäytyy?

Otson näkeminen onnistuu karhukojusta lähes 98 prosentin todennäköisyydellä. Näköpiiriin astelee usein muitakin metsän asukkaita, kuten supikoiria, kettuja, mäyriä ja metsälintuja. Onnekkaimmat voivat bongata myös ilveksen tai suden. Kojun sijainnista riippuen nähdä voi lisäksi hirviä, metsäkauriita ja jokien lähettyvillä majavia.

Karhuturisteja palvelevia yrityksiä

Karhuretkelle voi tilata oppaan, joka kertoo tarkemmin karhuista, niiden elintavoista ja -alueista sekä eläinten luontoon jättämistä jäljistä. Palveluntarjoaja opastaa myös mukaan otettaviin varusteisiin ja muuhun tarpeelliseen liittyen.  

Karhunkatselua tarjoavat:  

• Karhujen tarkkailu Kõrvemaalla
• Alutagusen karhukoju (englanniksi)