Kansallispuku - osa virolaista perinnettä

Lähde: Toomas Tuul

Kansallispuku - osa virolaista perinnettä

Lähde: Toomas Tuul

Kaikkialla Virossa tanssi- ja laulujuhlilla lattialla pyörähtelevät raitahameet ja kirjotut tossut lentävät virolaisen kansanmusiikin tahdissa. Värikkäät kansallispuvut ovat perinteen mukaista designia.

Yksityiskohtien kauneus

Viron historialliset kansallispuvut muistuttavat monin tavoin eurooppalaisia. Yhteistä niille ovat pellavaiset paidat, villaiset naisten hameet ja miesten housut, kudotut sukat, kirjotut ja helmistä valmistetut asusteet. Koristeellisiin kansallispukuihin pukeuduttiin erityisiiin tilaisuuksiin kuten häihin ja muihin juhliin. Arkivaatteet olivat yksinkertaisia ilman koristuksia ja ne sopivat näin maatalouden elämään ja työtehtäviin.

Käsityötaidon näyte

Setukultuurissa naimissa oleva nainen käyttää isoa kartiomaista rintakorua.

Photo by: Kaspar Orasmäe

Kansallispuvut tekee erityiseksi se, että jokaisella puvun osalla on merkityksensä. Jokaisella Viron alueella ja kolkalla on oma pukunsa, joiden hameissa on oma väriskaalansa ja raidoituksensa. Naimattomien ja naimisissa olevien naisten puku on erilainen ja esimerkiksi päähineistä näkee kumpaan joukkoon he kuuluvat. Lasi- ja kivihelmikoristeita pidettiin terveyden ylläpitämiseksi. Setomaalla morsiammilla oli kaulassaan useita kiloja hopeaa. Rintasoljet ja hansikkaat suojelivat pahoilta hengiltä. Mulgimaalla Hallisten alueella miehiilä oli tapana pellavaa kylvettäessä pitää sukkia väärinpäin, jotta sato ei tuhoutuisi.

Kieppuvat raidat

Tanssin pyörteissä Tallinnan ulkoilmamuseossa.

Photo by: Toomas Tuul

Upea festivaali asu

Kansallispukuja ei käytetty neuvostoaikana, koska ne edustivat kansallisuutta. Kansallispukujen kukoistuskausi alkoi uudelleen Viron itsenäistyttyä uudelleen 1991. Nykyään perinneasuja pidetään lähinnä erityisissä tilanteissa kuten valmistujaisissa, kansallisina juhlapäivinä tai festivaaleilla. Poikkeuksen muodostavat Kaakkois-Virossa olevat setukaiset ja Kihnun saaren asukkaat, joille perinnepukeutuminen on osa arkielämää. Käsityöläiset valmistavat kansallispukuja. Niiden valmistaminen vie kuukausia ja on melko kallista. Jotkut valmistavat edelleen puvut ja/tai asusteet itse. Virossa järjestetäänkin runsaasti asiaan liittyviä kursseja mutta siitä huolimatta kansallispuvun valmistaminen on todellinen kärsivällisyyttä ja taitoa vaativa haaste.

Kirjailu ja värjääminen

Alunperin kasveja ja yrttejä käytettiin pellavan ja villan värjäämiseen. Tuloksena syntyi värien kirjo, varsinkin punaisen sävyt olivat moninaiset.

Photo by: Kaspar Orasmäe

Kansallispukuja ja matkamuistoja

Koska kansallispuvut puetaan nykyään useimmiten vain juhlatilaisuuksiin, on paras tapa tutustua Viron rikkaaseen pukuperintöön vierailemalla eri museoiden näyttelyissä. Upeita näyttelyitä löytyy: Kansallismuseossa Tartossa avautuu kesäkuussa (21.6.) useita vuosia valmisteltu kansallispukunäyttely. Anu Rauan, Viron "kansallispukujen äidin", Heimtalin kotiseutumuseossa Viljandimaalla esitellään käsityöperinnettä. Pääkaupunkiseudulla käsityöperinnettä ja kansallispukuja esittelevät Viron historiallinen museo ja Rock al Maren ulkoilmamuseo. Jos haluat kotiinviemisiksi virolaista käsityötä joko matkamuistoksi tai vaatevarastosi täydennykseksi, kannattaa tutustua paikallisiin käsityöläisiin. Heillä on erinomainen taito yhdistää perinteitä ja uusia elementtejä kuten pitsiä ja nauhoja.

Seuraavat kaupat tarjoavat paikallista designia:

Esesti Maja and the Ulkoilmamuseon käsityöpuoti, Tallinna
Disainimaja, Tartto
Antoniuksen kilta, Tartto
Eestietno.ee sudiomyymälä, Pärnu
Virun käsityösalonki, Rakvere
Pitsun käistyöpuoti, Hidenmaa
Lohnun käistyöpuoti Kihnun saarella ja Kihnun käsityöpuoti, Kihnu

Lisälukemista: Estonica.org, Eestikultuurist

Viimeksi päivitetty: 29.06.2017
Suosittelemme