Setukaisten juhlapäivät ja kirkkopyhät

Lähde: Visit Estonia

Setukaisten juhlapäivät ja kirkkopyhät

Setumaa on tunnettu omasta kielestään, erikoisesta runonkuorolaulannastaan, hopeakoruistaan, käsityöstään ja monista muista perinteistään. Myös ajanlasku tapahtuu täällä hieman eri tavalla? Setukaiset noudattavat kirkollisten juhlapäivien osalta juliaanista kalenteria: valtaosa juhlista pidetään 13 päivää virolaisia myöhemmin. Ortodoksisilla setukaisilla tiedetään olevan noin 60 kirkkopyhää ja sen lisäksi muita suurtapahtumia. Joitakin juhlia pidetään myös virolaisen kalenterin mukaisesti – juhlittavaa on paljon! Setukaiset ovat kovia juhlimaan, mutta valtaosa juhlista ovat paikallisia, niitä vietetään laajemmin vain tietyllä alueella. Jos olette kiinnostuneet näkemään jotain juhlaa omin silmin, olette tervetulleita pieninä ryhminä. Muistakaa kunnioittaa paikallisia tapoja.


Setukaisten vuosikierros alkaa tammikuun puolivälistä. 14. tammikuuta setukaiset tervehtivät toisiaan seuraavilla sanoilla: hääd vanna vahtsõt aastakka (hyvää vanhaa uutta vuotta). Laskiaista setukaiset eivät vietä, sen sijan on koko viikon kestävä maasenits eli voiviikko, jolloin juhlitaan kunnolla ennen seitsemän viikkoa kestävän paaston alkua. Mäkeä lasketaan myös tietenkin. Laskiaispullien sijasta syödään lettuja.

Pääsiäinen (lihavõõdõh) on setukaillakin liikkuva pyhä, mutta tässä tapauksessa ei sovelleta 13 päivän eroa gregoriaaniseen kalenteriin. Laskennassa noudatetaan toki samaa sääntöä, mutta kalenterierojen vuoksi voi käydä niin, että pääsiäinen vietetään virolaisten kanssa samoina päivinä, toisaalta aikaero voi olla joskus jopa seitsemän päivää. Vuonna 2020 pääsiäinen vietetään Setumaalla 19. huhtikuuta, eli viikkoa myöhemmin kuin muualla Virossa. Pääsiäisen yksi erikoisosa on yöjumalanpalvelus: se pidetään yönä ennen 1. pääsiäispäivää. Jumalapalvelun jälkeen tehdään ristisaatto, eli kierretään kirkkoa yöpimeydessä kynttilät kädessä. Maagista!

Pääsiäisjuhlan keskeinen paikka on munaloomka – hiekasta rakennettu munanvierityspaikka. Loomka muistuttaa loivaa kaksirataista liukumäkeä. Kananmunaleikin aikana tulee vierittää oma muna munanvieritysrataa eli hiekkakourua alas siten, että se osuu toisten pelaajien muniin, jokainen osuma antaa pisteen. Tämän jälkeen voi yrittää uudelleen. Loomkat rakennetaan ehdottomasti Obinitsaan ja Värskaan mutta myös muihin kyliin.


5. toukokuuta on Värskan kirkon suurin juhla – Yrjönpäivä. Ensin kirkossa pidetään jumalanpalvelus, jonka jälkeen mennään hautausmaalle kunnioittamaan esivanhempien muistoa ja iltapäivällä kokoonnutaan keinualueelle, jossa järjestetään kirmask (kyläjuhla). Samalla tavoin paikallisia kirkkopyhiä juhlitaan myös muissa Setumaan kirkoissa: Luhamaan kirkon nimijuhla on helluntai, Saatsen tärkein juhla on päätnitsapäiv (heinäkuun viimeinen perjantai) ja Obinitsassa paasapäiv (19. elokuuta).

Juhannus, ainakin juliaanisen kalenterin mukainen juhannus (7. heinäkuuta), on Setumaalla toisin kuin virolaisilla paikallinen juhla – se on Miiksen kirkon juhla, laajemmin sitä vietetään myös Treskin kylässä. Nykyään juhannusta vietetään kylissä usein myös gregoriaanisen kalenterin mukaan, kuten myös joulunpyhää.

Ortodoksista joulua (7. tammikuuta) nimitetään Setumaalla talsipühiksi. Juhlalla on hyvin vähän tekemistä virolaisten joulutapojen kanssa – joulukuusta kotiin ei tuoda, tonttuja ei näy missään, lahjoja ei tehdä eikä anneta. Sen sijaan pestään silmiä ”hopeavedellä” (silmäpesuvatiin laitetaan hopeaketju) ja pojat kiertävät palavat kynttilät kädessä perheitä sekä kertovat, että Kristus on syntynyt.

Setumaalla suhtauduttiin vakavasti pyhä- ja juhlapäivien aikaiseen työntekokieltoon, kieltoa noudatetaan myös nykyään. Uskotaan, että työn tekeminen tuo kurjuutta ja onnettomuutta, monella on vastaava kokemus jo olemassa.

Kirkkopyhien ohella Setumaalla on runsaasti muita suurtapahtumia, joihin kutsutaan sydämellisesti myös muita Sutumaan ulkopuolelta:


Viimeksi päivitetty: 26.02.2020

Teema: Etelä-Viro, Historia ja kulttuuri