Setukaisten juhlapäivät ja kirkkopyhät

Lähde: Visit Estonia

Setukaisten juhlapäivät ja kirkkopyhät

Setomaa on tunnettu omasta kielestään, erikoisesta runonkuorolaulannastaan, hopeakoruistaan, käsityöstään ja monista muista perinteistään. Myös ajanlasku tapahtuu täällä hieman eri tavalla. Setot eli setukaiset noudattavat kirkollisten juhlapäivien osalta juliaanista kalenteria: valtaosa juhlista pidetään 13 päivää virolaisia myöhemmin. Ortodoksisilla setukaisilla tiedetään olevan noin 60 kirkkopyhää ja sen lisäksi muita suurtapahtumia. Joitakin juhlia pidetään myös virolaisen kalenterin mukaisesti – juhlittavaa on paljon! Setot ovat kovia juhlimaan, mutta valtaosa juhlista ovat paikallisia, niitä vietetään laajemmin vain tietyllä alueella. Jos olette kiinnostuneita näkemään jotain juhlaa omin silmin, olette tervetulleita pieninä ryhminä. Muistattehan kunnioittaa paikallisia tapoja.


Setukaisten vuosikierros alkaa tammikuun puolivälistä. 14. tammikuuta he tervehtivät toisiaan seuraavilla sanoilla: hääd vanna vahtsõt aastakka (hyvää vanhaa uutta vuotta). Laskiaista setot eivät vietä, sen sijaan on koko viikon kestävä maasenits eli voiviikko, jolloin juhlitaan kunnolla ennen seitsemän viikkoa kestävän paaston alkua. Mäkeä lasketaan myös tietenkin. Laskiaispullien sijasta syödään lettuja.

Pääsiäinen (lihavõõdõh) on setoillakin liikkuva pyhä, mutta tässä tapauksessa ei sovelleta 13 päivän eroa gregoriaaniseen kalenteriin. Laskennassa noudatetaan toki samaa sääntöä, mutta kalenterierojen vuoksi voi käydä niin, että pääsiäinen vietetään virolaisten kanssa samoina päivinä, toisaalta aikaero voi olla joskus jopa seitsemän päivää. Vuonna 2021 pääsiäistä vietettiin Setomaalla 2.05. Pääsiäisen yksi erityinen osa on yöjumalanpalvelus: se pidetään 1. pääsiäispäivän aattoyönä. Jumalapalvelun jälkeen tehdään ristisaatto, eli kierretään kirkkoa yöpimeydessä kynttilät kädessä. Maagista!

Pääsiäisjuhlan keskeinen paikka on munaloomka – hiekasta rakennettu munanvierityspaikka. Loomka muistuttaa loivaa kaksirataista liukumäkeä. Kananmunaleikin aikana tulee vierittää oma muna munanvieritysrataa eli hiekkakourua alas siten, että se osuu toisten pelaajien muniin, jokainen osuma antaa pisteen. Tämän jälkeen voi yrittää uudelleen. Loomkat rakennetaan ehdottomasti Obinitsaan ja Värskaan mutta myös muihin kyliin.


5. toukokuuta on Värskan kirkon suurin juhla – Yrjönpäivä. Ensin kirkossa pidetään jumalanpalvelus, jonka jälkeen mennään hautausmaalle kunnioittamaan esivanhempien muistoa ja iltapäivällä kokoonnutaan keinualueelle, jossa järjestetään kirmask (kyläjuhla). Samalla tavoin paikallisia kirkkopyhiä juhlitaan myös muissa Setomaan kirkoissa: Luhamaan kirkon nimijuhla on helluntai, Saatsen tärkein juhla on päätnitsapäiv (heinäkuun viimeinen perjantai) ja Obinitsassa paasapäiv (19. elokuuta).

Juhannus, ainakin juliaanisen kalenterin mukainen juhannus (7. heinäkuuta), on Setomaalla virolaisista poiketen paikallinen juhla – se on Miiksen kirkon juhla, laajemmin sitä vietetään myös Treskin kylässä. Nykyään juhannusta vietetään kylissä usein myös gregoriaanisen kalenterin mukaan, kuten myös joulunpyhää.

Ortodoksista joulua (7. tammikuuta) nimitetään Setomaalla talsipühaksi. Juhlalla on hyvin vähän tekemistä virolaisten joulutapojen kanssa – kotiin ei tuoda joulukuusta eikä tonttuja näy missään. Lahjojakaan ei tehdä eikä anneta. Sen sijaan pestään silmiä ”hopeavedellä” (silmäpesuvatiin laitetaan hopeaketju) ja pojat kiertävät palavat kynttilät kädessään naapuritaloissa kertomassa, että Kristus on syntynyt.

Setomaalla on pitkään suhtauduttu vakavasti pyhä- ja juhlapäivien aikaiseen työntekokieltoon, noudatetaanpa sitä osin vielä nykyäänkin. Uskomuksen mukaan työn tekeminen juhlapäivänä tuo mukanaan kurjuutta ja onnettomuutta - monilla on siitä kokemuksiakin olemassa.

Kirkkopyhien ohella Setomaalla on runsaasti muita suurtapahtumia, joihin myös ulkopuoliset ovat sydämellisesti tervetulleita:


Viimeksi päivitetty: 06.04.2021

Teema: Etelä-Viro, Historia ja kulttuuri

Misä tiedät virolaisesta kulttuurista ja historiasta? Testaa tietosi ja voita!