Tarton maraton on yksi Viron harrasteurheilun peruskivistä

Lähde: Tarmo Haud, Tartu Maraton

Tarton maraton on yksi Viron harrasteurheilun peruskivistä

Kenties mikään massaurheilutapahtuma ei ole muokannut virolaista liikuntakulttuuria samalla tavoin kuin Tarton maraton. Virolaisten kiinnostus harrasteliikuntaan alkoi kasvaa vuonna 1960 järjestetyn ensimmäisen Tarton maratonin jälkeen ja nyt, yli 60 vuotta myöhemmin, on eri liikuntalajien harrastaminen jokapäiväinen tai vähintäänkin viikottainen osa virolaisten arkea. Virossa järjestetään vuosittain satoja eri urheilu- ja liikuntatapahtumia, joiden kaikkien alullepanijana voidaan ainakin symbolisesti pitää Tarton maratonia. Talvisiksi laulujuhliksi kutsutusta massahiihdosta on kasvanut monipuolinen maasto- ja maratonjuoksujen, pyöräilykilpailujen ja jopa rullaluistelumaratonin käsittävä kuusiosainen Tartu Maraton Kuubik -harrasteurheilutapahtumien sarja.

Tammikuussa 2020 tuli kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisestä Tarton maratonista. Noin 200 osallistujan Tartto-Kääriku -hiihtoretki kehittyi nopeasti - ensin yhdeksi Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan, ja sittemmin jo erääksi koko maailman tunnetuimmista hiihtomaratoneista, joka on vuodesta 1994 lähtien kuulunut myös kansainväliseen pitkien matkojen Worldloppet-hiihtotapahtumasarjaan.

Varmalumisina vuosina 1980-luvun puolivälissä Etelä-Viron kumpuilevat maastot houkuttelivat paikalle parhaimmillaan jopa 12 000 osallistujaa eri puolilta Neuvostoliittoa. Uudemmalla ajalla eli itäpiirin "sulkeuduttua", reittivalikoiman laajennuttua myös puolimaratonilla ja talvien muututtua lämpimämmiksi eli järjestelyjen osalta epävarmemmiksi on päämatkankin osallistujamäärä silti pysynyt useissa tuhansissa. Ei siis ihme, että maraton on yksi Viron talvisen markkinoinnin kärkitapahtumista ja ansaitsee itselleen talvisten laulujuhlien kutsumanimen.

Tarton Maraton 1980-luvulla

Kuva: Eesti Filmiarhiiv (Viron elokuva-arkisto)


Kutsumanimellä on toinenkin taustansa. Moni Tarton maratonille osallistuja ei lähde matkaan kärkihiihtäjien tavoin voitonkiilto silmissään, vaan talvisen karnevalin hengessä. Siten onkin osallistujien tausta vuosittain yhtä kirjava kuin Kihnun naisen kansallishameen kuvio. Joukosta on bongattavissa mm. kanapukuun sonnustautuneita yleisön ja kanssahiihtäjien viihdyttäjiä, muutoin vain verkkaisesta vauhdista nautiskelijoita, eteläiseltä pallonpuoliskolta asti saapuneita hiihtoturisteja, maailman ehdottomia huippuja ja vuosittain myös ilahduttava joukko suomalaisia hiihdon harrastajia. Yhden kerran on maratonin 63 km:n kilpasarjan voittokin osunut Suomeen - vuonna 2019 Niko Koskela ylitti maaliviivan loppukiritaistelun jälkeen ensimmäisenä ja pysäytti ajanottokellot liukkaan kelin ansiosta reittiennätysajassa 2:31.09! Hyvä Niko!

Viron entinen pääministeri Andrus Ansip sekä useita eri ministeriöitä urallaan johtanut poliitikko Jürgen Ligi ovat molemmat hiihtäneet Tarton maratonin, Suomessa Finlandia-hiihtoon vuonna 2017 osallistunut Viron presidentti Kersti Kaljulaid sen sijaan ei ole sitä vielä tehnyt.  

Paikalla on tietysti aina myös keskiverto virolainen hiihdon ystävä. Hän, joka kerran tai kahdesti viikossa laittaa sukset jalkaansa, saa talvisesta luonnosta uutta energiaa ja nauttii helmikuun kolmantena sunnuntaina muun hyväntuulisen porukan kanssa Tarton maratoniin kätketystä alkukantaisesta hiihtoriemusta. 


Normaalivuosina virolaiset hiihtojuhlat huipentuvat siis helmikuussa Otepään ja Elvan välisellä maailman leveimmällä hiihtoladulla, jolla sivakoidaan perinteistä tyyliä käyttäen ja valinnan mukaan joko 63 tai 31 kilometrin reitillä. Joka viides vuosi maratonin ohjelmaan liitettäväksi päätettiin vuonna 2019 järjestää ensimmäinen stressitön Vintage-"kilpailu", jossa tekosyyksi tavallista hitaammalle tulokselle on jokaisella mahdollisuus hurtin huumorin kera ja ilman minkäänlaisia tunnontuskia ilmoittaa viime vuosituhannelta peräisin olevat eli yli 20 vuoden ikäiset hiihtovälineet. Tapahtumaviikon puitteissa järjestetään yleensä myös erilaisia viestiosuuksiin jaettuja maratonreitin taivalluksia, "avoimien latujen päiviä" sekä Tarton Tähtveren liikuntapuistossa eri-ikäisten lasten hiihtokilpailuja.

Koronatalvena 2021 kyseisiä oheistapahtumia ei järjestetä. Vaikka Viron hallitus myönsikin tammikuussa luvan Tarton Maratonin perusmatkan toteuttamiselle erikoisjärjestelyin ja terveysviranomaisten tiukassa valvonnassa 21.2., lisättiin jo alkutalvesta maratonin ohjelmaan myös lumiolojen niukkuutta ja/tai matkustusrajoituksia ennakoiva virtuaalihiihto eli osallistujan itsensä valitsemassa kotimaastossa hiihdettävä turvallinen tapahtumaversio.

"Tällä tavoin voimme tarjota liikuntatapahtumamme koko maailman hiihtofaneille myös näinä vaikeina ja hektisinä aikoina", kertoo Tarton hiihtomaratonin pääjärjestäjä Indrek Kelk. Virtuaalisti voi 63, 31 tai uusimman 16 km:n mittaisen lenkin hiihtää missä päin maailmaa tahansa 8.2.-14.3. välisenä aikana, ja syöttää sen jälkeen omalla urheilukellolla, älypuhelimen treeniohjelmalla tms. ajanottovälineellä saatu tulos Tarton maratonin kotisivuille. Kaikki virtuaalihiihdon hyväksytysti suorittaneet saavat sähköisen diplomin sekä kotiin postitettavan mitalin.   

Lue lisää Tarton maratonista ja Tartu Maraton Kuubik -harrasteurheilutapahtumien sarjasta täältä (eng.) tai selaa vuoden 2019 maratonitapahtuman laajaa kuvagalleriaa tästä

Viimeksi päivitetty: 07.02.2021

Teema: Etelä-Viro