Yöttömän yön juhannus

Lähde: Visit Estonia

Yöttömän yön juhannus

Mittumaari eli juhannus (viroksi jaanipäev) on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista. Kesäkuun loppupuoli on ihanteellista aikaa juhlia yötöntä yötä kukkivan luonnon keskellä. Juhannuksena ystävät ja läheiset kokoontuvat yhteen, ja päivään liittyy myös monta ikivanhaa perinnettä.


Ajankohta


Virossa, kuten muissakin Pohjolan maissa, juhannuksen vietto on etäisesti sidoksissa kesäpäivän tasaukseen 21.-22. kesäkuuta. Johannes Kastajan päivän viettäminen juontaa juurensa muinaiseen kansanperinteeseen ja maaseudulla se on merkinnyt heinäntekokauden alkua.

Mittumaariaa on vietetty Virossa tosin jo kauan ennen kristinuskon saapumista maahan. Vaikka juhla onkin saanut kristillisen nimen, pakanallinen perinne on elossa ja voi hyvin yhä tänään, satoja vuosia myöhemmin. Nykyään juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä, jolloin kaupunkilaiset voivat vetäytyä maalle pitämään taukoa. Edeltävää päivää, 23.6. eli juhannusaattoa, on vuoden 1919 vapaussodasta lähtien vietetty myös Voitonpäivänä, jolloin virolaiset joukot löivät saksalaiset vastustajansa Võhnun taistelussa.


Tavat ja uskomukset

Virolaiset valmistautuvat juhannusaaton illan viettoon perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria kokkoja eri puolille maata. Lapset nauttivat siitä, että heillä on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön, kun taas nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.

Uhkarohkeimmat nuoret ja vähän aikuisemmatkin hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla hyvän sato-onnen ja terveyttä loppuvuodeksi. Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.

Virolaiseen juhannukseen liittyy myös monia kansanuskomuksia. Jos esimerkiksi onnistut näkemään kiiltomadon juhannusaattona, sinua voi odottaa suuri onni. Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan puolestaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Siten tehden voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.

Kuva: @canon_photos, Visit Estonia


Minne mennä?

Vaikka vielä niinkin hiljattain kuin 1950- ja 60-luvuilla perheet ja tuttavat kokoontuivat yhteen viettämään juhannusta suureellisesti, juhlistavat monet päivää nykyisin vain lähimpien ystäviensä seurassa grillaillen tai luonto-piknikin merkeissä.

Kyläjuhlaperinne musiikkeineen ja tansseineen ei tosin ole hävinnyt minnekään. Monille maaseudun kauppaloille ja kylille juhla on edelleen juhannusviikonlopun kohokohta. Samaa tunnelmaa voi aistia Tallinnassa Rocca al Maren lähellä sijaitsevassa Viron ulkoilmamuseossa tai Narvassa vietettävässä Kansanjuhla-juhannuksessa - joskin koronakesänä v. 2020 kyseiset tapahtumat on turvallisyyssyistä muutettu yleisöttömiksi - tapahtumapaikoilta esiintymisiä vain netin kautta seurattaviksi.

Viimeksi päivitetty: 09.06.2020

Teema: Historia ja kulttuuri, Luontomatkailu