Makumatkalle Haapsaluun ja Läänemaalle

Lähde: Merilin Kaustel-Lehemets, Visit Estonia

Makumatkalle Haapsaluun ja Läänemaalle


Teksti:

Annika Mändla

Teksti:

Kaja Karlson

Haapsalu on historiallinen kylpyläkaupunki, joka tunnetaan puupitsikoristeisista rakennuksistaan, kiehtovasta historiastaan, monipuolisista kulttuuritapahtumistaan sekä 1800-luvun alussa syntyneestä kahvilaperinteestään. Kaupunkia ympäröivät meri ja luonto, jotka ovat ruokkineet alueen asukkaita vuosisatojen ajan. Paikallinen ruokakulttuuri kehittyy jatkuvasti, minkä vuoksi seutu on valittu vuoden 2020 virolaiseksi ruokakulttuurialueeksi.


Haapsalun rauhallinen vanhakaupunki on täynnä pieniä kahviloita. Katuja elävöittävät myös kesätapahtumat, jotka keskittyvät esimerkiksi hyviin italialaisiin viineihin, jazzmusiikkiin, amerikanrautoihin, joogaan – ja paikallisten kokkien valikoimiin makuihin.

Persoonallisten kahviloiden monipuolisuus muistuttaa kaupungin yli satavuotiaasta kahvilakulttuurista sekä ajasta, jolloin hienot rouvat käyskentelivät rantapromenadilla päivänvarjoineen ja seuraelämän keskipisteenä oli Haapsalun rantasalonki.

Nykyään Haapsalun satumainen rauha tarjoaa pakopaikan suurkaupungin vilinästä ja mahdollistaa laatuajan viettämisen perheen ja ystävien seurassa. Kaupungin lumo muodostuukin muun muassa rennoista kävelylenkeistä sekä herkullisista, ilolla ja tutuilla mauilla täytetyistä kahvila- tai piknik-illoista.

Haapsalun rantapromenadin ympäristö tunnetaan myös Afrikan rantana.  Etualalla Haapsalun rantasalonki. 

Kuva: Olev Mihkelma, Visit Estonia

Luonnosta lautaselle

Lähes kolmasosa Haapsalun ympäristöön levittäytyvästä Läänemaan maakunnasta on suojeltu, mikä tekee siitä yhden Viron suojelluimmista alueista. Marimetsan rämeellä, Matsalun kansallispuistossa ja Nõvan virkistys- ja maisemansuojelualueella toimii vuodenaikojen rytmissä lukuisia pientuottajia, joiden herkuista nautitaan niin lähialueilla kuin kauempanakin. Välillä suoraan maatilalta tullut ruoka on niin tavallista, ettei sitä osaa arjen keskellä edes huomata. Laadukkaita ja luonnonmukaisia raaka-aineita arvostava ostaja löytää pienviljelijöiden tuotteita niitä myyvistä ravintoloista sekä tuottajien omista myyntitapahtumista.

Elokuussa Läänemaalla lainehtivat kultaiset viljapellot, joiden sadosta valmistetaan jauhoja ja muita viljatuotteita. Alueen maaperä ei ole erityisen hedelmällistä, mikä on opettanut paikalliset hyödyntämään myös metsän, meren ja niityn antimia. Keittiöistä löytyykin riistaa, rannikkomeren kaloja, metsän satoa ja villejä ruokakasveja, kuten mustaseljaa, sinivatukkaa ja mesiangervoa.

Läänemaa tunnetaan ainutlaatuisesta vironruotsalaisten eli niin sanottujen rantaruotsalaisten kulttuurista, jolla on ollut oma vaikutuksensa alueen ruoka- ja muihin perinteisiin. Aikanaan alueella asuivat rinnakkain virolainen ja ruotsalainen talonpoikaisväestö – kaksi kulttuuria, kahdet perinteet. Vormsin, Osmussaaren ja Noarootsin kaksikielisten paikannimien lisäksi rantaruotsalaisten perinne elää yhä paikallisessa ruokapöydässä sekä Vironruotsalaisten museossa.  

Sukupolvet ovat vaihtuneet ja ruokatrendit muuttuneet, mutta Läänemaalla matkustellessa kannattaa vierailla ainakin Dirhamin kalakahvilassa ja Osmussaarella. Samoilta seuduilta on peräisin myös vuonna 1781 ilmestynyt ensimmäinen vironkielinen keittokirja Köki ja Kokka Ramat. Kattavan teoksen käänsi ruotsista viroksi Noarootsin Pyhän Katariinan seurakunnan pappi Johann Lithander.

Meren antimilla on aina ollut tärkeä rooli Haapsalun ja Läänemaan ruokapöydissä.

Kuva: Dirhamin kalakahvila, Visit Estonia 


Muun Viron tapaan talonpoikaisväestön pääasiallista ravintoa oli Läänemaallakin ruisleipä. Paikallisen perinteen mukaisesti vesi keitettiin leipää valmistettaessa aivan omaan tapaansa, mikä teki leivästä maukkaampaa ja auttoi sitä säilymään pidempään. Leivästä ei koskaan saanut leikata kokonaista viipaletta, vaan aina vain puolikkaan siten, että toisen syöjän leivässä oli kuorta leivän päältä, toisessa pohjasta.

Rannikolla syötiin paljon kalaa, lisäksi erityisesti rantaruotsalaiset söivät savustettua lihaa. Myös naudanliha oli suosittua. Muualta Virosta tutun, mustan makkaran kaltaisen verimakkaran sijaan Läänemaalla valmistettiin veretöntä ryynimakkaraa. Juustokin oli erilaista kuin muualla: Läänemaalla se valmistettiin juoksutteen avulla, muualla Virossa suosittiin rakenteeltaan huokoisempia kotijuustoja. Kauraa alueella ei kasvatettu lainkaan. Juhlapäivinä tarjoiltiin liha-klimppisoppaa, lisäksi tarinat kertovat hunajakakun valmistamisesta. Ruokajuomana maistui olut tai kotikalja.

Haapsalu ja sitä ympäröivä Läänemaan maakunta on valittu vuoden 2020 virolaiseksi ruokakulttuurialueeksi.

Kuva: Kaupo Kalda, Visit Estonia

White Guide Nordic suosittelee

Ravintolaopas White Guide Nordic suosittelee vuonna 2020 viittä Läänemaalla sijaitsevaa ravintolaa:

  • Dirhamin kalakahvila tarjoaa makuja meren rannalla. Ruokalistalla on pääosassa tuore kala. Kahvilan naapurissa toimii korkealaatuisia kalatuotteita valmistava Dirhami kalagurmee.
  • Grand Holm Marinan ravintolassa on aina tarjottu paikallista, herkullista kalaa. Ravintolan barista Paap Pihelgas on Viron parhaita alallaan ja jo yksinään syy saapua kahville, ravintolan omalle limonadille tai cocktailille.
  • Kahvila-ravintola Hapsal Dietrichillä on vaikuttava historia. Uuden kahvilan loivat vuonna 2013 kaksi perhettä, jotka suhtautuvat intohimoisesti ruoanlaittoon, ruoasta nauttimiseen ja pieniin kahviloihin sekä Haapsalun historiaan, vanhaan arkkitehtuuriin ja Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisiin huonekaluihin.
  • Ravintola Kärme Küülikin pizzat paistuvat aidossa italialaisessa pizzauunissa, omalla pastakoneella tehty pasta puolestaan peittoaa kaupan makaronit mennen tullen. Ravintolan italialainen ruoka syntyy suurelta osin paikallisista raaka-aineista ja pientilallisten tuotteista.
  • Purtse Gastro on viihtyisä gastropubi, jossa on myös mukava terassi. Paikan tähtiä ovat ensiluokkainen ruoka ja Purtsen käsityöolut. Lisäksi tarjolla on virkistäviä cocktaileja ja kuplivia kuohuviinejä.

Kahvila-ravintola Hapsal-Dietrich on White Guide Nordicin mukaan yksi Viron parhaista ravintoloista. 

Kuva: Visit Estonia


Haapsalun kahvilakulttuurista voi nauttia myös Müüriäären kahvilassa ja Kahvila Wiigissä. Hyvää virolaista ruokaa tarjoilevat puolestaan Altmõisan kahvila, Talumehe Kõrts, Roostan lomakylän ravintola ja Taksi Pubi.

Paikallisten raaka-aineiden tuotantoprosessiin ja maisteluun paneudutaan esimerkiksi Viron tunnetuimmalla hampputilalla, Tammejuuren luomutilalla. Käsityöoluen valmistamiseen voi tutustua taas haapsalulaisessa KOLK-panimossa.

Viimeksi päivitetty: 14.05.2020

Teema: Länsi-Viro, Ruokailu ja yöelämä

Suosittelemme