Valgan rajapiste (0,0 km) – Valgan keskusta (2,4 km) – Koikküla (20 km) – Hargla (34 km) – Mõniste (47 km) – Krabi (66 km) – Rõuge (81 km) – Haanja (91 km) – Vastseliina (109 km) – Meremäe (122 km) – Orava (140 km) – Mikitamäe (159 km) – Räpina (174 km) – Mooste (195 km) – Ahja (204 km) – Tartu (242 km) – Lähte (259 km) – Elistvere (273 km) – Palamuse (289 km) – Jõgeva (311 km) – Vägeva (333 km) – Emumägi (343 km) – Simuna (360 km) – Väike-Maarja (377 km) – Porkuni (384 km) – Rakvere (412 km) – Vihula (443 km) – Sagadi (449 km) – Võsu (468 km) – Palmse (476 km) – Loksa (513 km) – Leesi (530 km) – Kiiu (555 km) – Koogi (568 km) – Maardu (583 km) – Pirita (595 km) – Tallinnan satama (601)
Valga on Virolle ikään kuin eteläportti, jonka kautta vieraiden on hyvä saapua Latviasta Viroon. Sen vuoksi Valgan rajapisteeltä alkaa jopa neljä reittiä, joilla voi oppia tuntemaan Viron parhaimpien reittialueisiin kuuluvaa Etelä-Viroa hyvinkin perusteellisesti. Etelä-Viron luonto on matkan tekijälle ihanteellinen. Siellä on mukavan kumpuilevaa maastoa, runsaasti järviä ja mielenkiintoisia mutkateitä, siellä voit ajaa pitkän matkaa metsien välissä, mutta nauttia myös mäkien huipuilta avautuvista näköaloista. Luontokuva vaihtuu niin usein, että matkalla ei pääse tylsyys vaivaamaan.
Reitti nro 4 kulkee Valgasta aluksi Latvian rajaa pitkin, kulkee sen jälkeen Paganamaan ja Haanjan ylängön, Setukaismaan, Räpinan ja Ahjan kautta ensin Tarttoon (242 km). Tämä reitin osuus on myös reitin R1 matkana (R1 kulkee Lontoosta Keski-Euroopan ja Baltian läpi Pietariin). Tällä osuudella liikut enimmäkseen vähän liikennöidyillä asfalttiteillä, mutta välillä myös kevyen liikenteen väylillä. Sorateitä on ajettava kymmenisen kilometriä Paganamaalla ja vielä yhtä pitkä osuus Haanjan ja Vastseliinan välillä. Tämä reitin osuus on erittäin vaihtelevaa. Vierailet useissa Etelä-Viron kauneimmista paikoista, korkeilla mäillä ja kauneimmilla järvillä. Myös kulttuurillisesti ovat Võrumaa ja Setukaismaa erittäin kirjavia alueita.
Tartosta eteenpäin reitti kulkee ensin Vooremaan, Pandiveren ylängön ja Rakveren läpi, ja päätyy sen jälkeen Vihulaan Viron pohjoisrannikolle (201 km). Koko Tarton ja Vihulan välisellä osuudella tieolosuhteet ovat melko vaihtelevia. Kevyen liikenteen väyliä voi käyttää lähes 40 km:n pituudelta Tarton lähellä, Jõgevalla, Rakveressa ja Haljalassa. Joillain osuuksilla on ajettava suuria maanteitä pitkin, jossa liikenneolosuhteet ovat tyydyttävät, lähinnä on kuitenkin rauhallisesta liikenteestä pienimmillä asfalttiteillä. Soratieosuuksia tällä reitin osuudella ei ole. Luontonsa puolesta on myös tämä reitin osuus kaunis, erityisesti Vooremaalla.
Vihulasta Tallinnaan asti ovat reitit nro 1 ja 4 samoja (158 km). Viimeisellä osuudella ajat pääasiassa taas laadukkailla ja kohtuullisen liikenteen omaavilla asfalttiteillä. Maardusta Tallinnaan voi ajaa kevyen liikenteen väyliä pitkin, ja lyhyempiä osuuksia tulee matkalla aiemminkin. Tämän osuuden helmiä ovat Jägalan putous, pohjoisrannikon kauniit niemet ja tietysti Lahemaan kansallispuisto verrattomine luontokohteineen ja kauniine kartanorakennuksineen. Ehdottomasti kannattaa poiketa myös Käsmun kalastajakylään.
Tartosta Tallinnaan asti on tällä reitillä myös lisämerkintä EuroVelo 11 (Nordkap – Ateena), koska tämä reitti on EuroVelon matkareitin osa.
Tätä reittiä matkatessasi saat hyvän kuvan siitä, kuinka erilaisia Viron eri alueet ovat.
