Viron kansallisooppera Estonian kauden 2022/2023 ensi-illat ja suurkonsertit

Lähde: Kansallisooppera Estonia

Viron kansallisooppera Estonian kauden 2022/2023 ensi-illat ja suurkonsertit

Kansallisooppera Estonian kausi alkaa elokuussa ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Teatterin ohjelmistoon kuuluu noin 30 lavastusta eri lajeista. Näyttämöllä on ooppera-, baletti-, operetti- ja musikaaliparhaimmisto, monet modernit lavateokset sekä maailman huippukoreografien työt. Tärkeä paikka ohjelmistossa on virolaisilla alkuperäis- ja lastenesityksillä. Tavanomaisten esitysten lisäksi esitetään myös konsertteja, uudenvuoden tanssiaiset ovat suosittu ja luonnollinen osa teatterikautta.

Katso koko kauden ohjelmisto Viron kansallisoopperan kalenterista opera.ee/en/. Kevätkauden ohjelmistosta lisää TÄSTÄ!

Yhteyshenkilö matkanjärjestäjille:
Kristel Ruubel, Sales Manager
Estonian National Opera
Puh +372 6831 318, gsm + 372 5558 2122
kristel.ruubel@opera.ee
www.opera.ee

Ensi-illat kaudella  2022/2023

ORFEUS MANALASSA 

Jacques Offenbachin operetti
Hector Crémieux'n ja Ludovic Halévyn libretto
Maailman kantaesitys 21. lokakuuta 1858 Théâtre des Bouffes-Parisiensissa
Ensiesitys kansallisooppera Estoniassa 30. syyskuuta 2022
Musiikkijohtaja: Arvo Volmer
Kapellimestarit: Kaspar Mänd, Jaan Ots
Ohjaaja: Liis Kolle
Lavastussuunnittelija: Jaagup Roomet
Pukusuunnittelija: Reili Evart
Valosuunnittelija: René Liivamägi
Koreografi: Dmitri Harchenko

Offenbachin rytmikäs ja mielikuvituksekas musiikki yhdessä laulujen kanssa, jotka voisivat nytkin voittaa kaikki Euroviisuhitit, tekstin kirjoittajien Hector Crémieux'n ja Ludovic Halévyn sukkeluudet ja huipentumat sekä mahdollisuus tarjota yleisölle nautittava esitys saa ottamaan operetin "Orfeus manalassa" aina uudelleen ohjelmistoon.
Kuka tuo Orfeus on ja miksi minua pitäisi kiinnostaa, mitä hän manalassa teki tai ei tehnyt ja miten hän edes päätyi sinne? Samassa, manala on kuitenkin tavallaan mielenkiintoinen paikka, jossa kukaan teatteriyleisöstä ei todennäköisesti ole käynyt. Miksipä emme tarjoaisi tästä salaperäisestä, kuuluisuudeltaan paheellisesta paikasta musikaalista ja leikkisää versiota, jossa arvon yleisön ei tarvitse mukavasti tuolissa istuessaan olla huolissaan, että he päätyisivät porisevaan kattilaan.

Tarina itsessään on yksinkertainen ja vain hieman yliluonnollinen: laulullaan ja lyyransoitollaan kaikki lumonneesta myyttisestä Orfeuksesta on tullut viuluprofessori, joka – ah! – menettää vaimonsa Eurydiken onnettomuudessa ja lähtee pyytämään häntä jumalilta takaisin. Paitsi että Offenbachilla hän ei tee sitä vapaaehtoisesti, koska hän haluaa mielellään vaimostaan eroon, kun tällä on suhde naapurin miehen kanssa, joka osoittautuu alamaailman hallitsijaksi Plutoksi – joten Eurydike kuolee mielellään mennäkseen hänen mukaan. Orfeuksen pakottaa tekemään sankarillisen matkan hahmo nimeltään Julkinen Mielipide, joka seuraa sekä myytin että moraalisääntöjen noudattamista. Mutta ennen alamaailmaan menoa he etsivät naista Jupiterin luota, jossa pääjumala saa tietää nuoremman veljen valloituksesta ja alkaa haluta häntä itselleen. Eurydikellekään arvokkaampi jumala ei ole vastenmielinen. Kuitenkin tapahtuu niin, että he jäävät ilman molemmat ja nainen jää viininjumala Bacchusen luo, mikä ei myöskään näytä häntä haittaavan. Kuten ei myöskään ketään muuta, koska kuuluu ajaton, ilahduttava cancan, jonka tahtiin kaikki tanssivat, Julkinen Mielipide muiden joukossa.

FALSTAFF 

3. marraskuuta 2022 Vanemuisen konserttitalossa
5. marraskuuta 2022 Estonian konserttisalissa
Arrigo Boiton libretto Shakespearen näytelmien "Windsorin iloiset rouvat" ja "Henrik IV" mukaan
Maailman kantaesitys 9. helmikuuta 1893 Teatro alla Scalassa
Kapellimestari: Arvo Volmer

Giuseppe Verdin "Falstaff" on runsas ja iloinen ooppera Shakespearen komedian "Windsorin iloiset rouvat" ja historiallisen näytelmän "Henrik IV" mukaan. "Viimein minulla on oikeus nauraa sen jälkeen, kun olen tappanut niin monia hahmoja," sanoi Verdi viimeisestä oopperastaan. Verdi oli yrittänyt kirjoittaa koomista oopperaa koko elämänsä löytämättä oikeaa materiaalia. Jos emme ota huomioon Verdin nuoruuden epäonnistunutta kokeilua oopperalla "Päivä kuninkaana" (1840), on "Falstaff" säveltäjän ainut koominen ja yleensä viimeinen ooppera.
Sir John Falstaff on kokenut roisto, jolla ei ole vastuuntuntoa eikä moraalisia periaatteita. Siitä huolimatta hän on seuramies, jota rakastetaan hänen aidon elämänilonsa vuoksi. Oopperan keskiössä on hänen yrityksensä löytää ratkaisu rahaongelmiinsa käyttäen hyväksi kahta rikkaissa naimisissa olevaa daamia. Falstaff kirjoittaa molemmalle naiselle saman rakkauskirjeen olettaen, että asia on tällä selvä. Mutta hänen "uhrinsa" eivät ole tyhmiä: Falstaffin petos heille selviää ja he päättävät antaa luihulle miehelle opetuksen...
"Falstaff" on lyyrinen komedia, joka on tulvillaan hyvää huumoria, dynaamista juonta ja herkkiä rakkauskohtauksia, joissa on Verdin kypsän luomistyön ainutlaatuisuuden leima.

LE CORSAIRE – MERIROSVO

Baletti kahdessa näytöksessä
Musiikki: Adolphe Adam, Cesare Pugni, Léo Delibes, Riccardo Drigo
Musiikin sovitus: Aleksei Baklan
Libretto: Jules-Henri Vernoy de Saint-Georges ja Joseph Mazilier lordi Byronin runon "The Corsair" mukaan
Maailman kantaesitys 23. tammikuuta 1856 Pariisin oopperassa
Tämän version ensiesitys 1. maaliskuuta 2020 Rooman oopperassa
Ensiesitys kansallisooppera Estoniassa 2. joulukuuta 2022
Koreografi ja ohjaaja: José Carlos Martinez (Espanja)
Musiikkijohtaja: Kaspar Mänd
Taiteilija: Iňaki Cobos (Espanja)
Valotaiteilija: Rasmus Rembel

Vaikka Adolphe Adam on kirjoittanut noin 40 oopperaa ja runsaasti lavateoksia muissa lajityypeissä tunnetaan hänet pääasiassa baleteista "Giselle" (1841) ja "Le Corsaire" (1856) ja joululaulusta "Oi jouluyö" ("O Holy Night", 1847). "Le Corsaire", joka jäi Adamin viimeiseksi teokseksi, perustuu lordi Byronin samannimiseen runoon (1814). Klassisten balettien helmeksi kutsuttu teos kertoo tarinan intohimoisesta merirosvo Conradista, joka rakastuu erittäin kauniiseen orjaan Medoraan. Seikkailut alkavat, kun Conrad yhdessä merirosvojen kanssa ryöstää Medoran orjamarkkinoilta ja vie hänet luolaansa...
Koreografi José Carlos Martinez: "En ole koskaan tanssinut tätä balettia, mutta oli mielenkiintoista tehdä jotain perinteistä, ei modernia uutta versiota klassikosta. Halusin laittaa lavastukseen jotain ainutlaatuisen henkilökohtaista ja tuoda esiin baletista tunnettujen hetkien loiston ja kauneuden: taikapuutarhan kohtaus, suuri pas de deux ja orjien tanssi. Joten valitsin puhtaan version, joka olisi yhtä satumainen kuin "Giselle" tai "Pähkinänsärkijä" ja yksinkertaistaa muuten melko monimutkaisen tarinan dramaturgiaa. Keskityn päähenkilöistä Medoran ja Conradin rakkaustarinaan. Näin yleisö saa nauttia päähenkilöiden rakkaustarinasta ja heidän tunnettujen seuralaistensa seikkailuista...
Minulle antoi inspiraatiota lordi Byronin runo ja Adolphe Adamin alkuperäismusiikki, jota muutin joissain tarpeellisissa paikoissa. Laitoin kaikki tunnetut numerot baletin keskiöön ja minun tarinani syntyi niiden ympärille".
Huomattavan espanjalaistanssijan ja koreografin José Carlos Martinezin "Le Corsaire" on todellinen makupala kaikille, senkin vuoksi, että "Le Corsaire" on Viron kansallisbaletin ohjelmistossa ensimmäistä kertaa.

JEANNE D'ARC

Giuseppe Verdin lyyrinen draama
Temistocle Soleran libretto Friedrich Schillerin näytelmän "Orleansin neitsyt" mukaan
Maailman kantaesitys 15. helmikuuta 1845 Teatro Alla Scalassa
Ensiesitys kansallisooppera Estoniassa 3. helmikuuta 2023
Musiikkijohtaja: Arvo Volmer
Kapellimestari: Kaspar Mänd
Ohjaaja: Marco Gandini (Italia)
Lavastussuunnittelija: Italo Grassi (Italia)
Pukusuunnittelija: Anna Biagiotti (Italia)

Jeanne d'Arcin dramaattinen elämäntarina on tarjonnut taiteilijoille inspiraatiota luoda kauniita mestariteoksia vuosisatojen ajan. Oopperan musiikki syntyi vain neljässä kuukaudessa ja esittelee meille nuoren Verdin kunnianhimoisuutta ja halua löytää uusia ilmaisuvälineitä. Tuloksena on värikäs orkestrointi, kohottavat kuorot ja päätä huimaavat aariat. Tämä oli hänen viides Teatro alla Scalassa kantaesityksensä saanut ooppera, jonka yleisö otti vastaan suosionosoituksin. Sitä seurasivat erittäin suositut "Nabucco" ja "Lombardialaiset". Oopperan sankaritar on sekoitus historiallista totuutta ja romanttista fantasiaa, josta esimerkkinä on hahmon runollinen kuolema taistelukentällä, ei kuolema roviolla tai rakkaus kuningas Kaarle VII:tä kohtaan.
Sisältö: eletään 1400-luvun alkupuolella Ranskan kaksoismonarkian aikaa, jolloin englantilaisten vallassa olevaa osaa Ranskasta hallitsi Englannin kuningas Henrik II ja muuta maata Kaarle VII.
Kaarle VII kuvailee untaan, jossa neitsyt Maria antoi hänelle neuvon antautua sisään tunkeutuvan Englannin armeijan edessä. Muinaisessa metsässä, jota pidetään noitien asuinpaikkana, Giacomo rukoilee suuren tammen ja pyhän kappelin edessä Jumalaa – hänen tyttärensä Jeanne haluaa astua Ranskan armeijaan johtaakseen heidät voittoon. Kaarle lähestyy tammea laskeakseen aseensa ja kohtaa Jeannen, joka kertoo hänelle voittoa lupaavasta unestaan. Unessa hän kuuli sekä paholaisten ääniä, jotka yrittivät tappaa hänet että enkelien ääniä, jotka käskivät häntä pidättäytymään maallisesta rakkaudesta. Kuningas antaa hänelle luvan ottaa joukot komentoonsa, mutta neidon isä ajattelee, että tytär on myynyt sielunsa paholaiselle tulevan kuninkaan vuoksi.
Giacomo menee tappion kokeneen Englannin armeijan johtajan, komentaja Talbotin luo ja haluaa ilmiantaa tyttärensä, koska uskoo, että hänet on noiduttu. Samaan aikaan valmistaudutaan Kaarlen kruunajaisiin. Kaarle kertoo Jeannelle rakkaudestaan, mutta hän vaikenee huolimatta heränneistä tunteistaan tulevaa kuningasta kohtaan, koska on luvannut taivaisille voimille luopuvansa maallisesta rakkaudesta. Neidon päässä taistelevat samaan aikaan sekä paholaisten että enkelien äänet.
Jeanne on saavuttanut ensimmäisen voittonsa. Sen juhlistamisen aikaan Giacomo kieltää hänet ja väittää, että tytär on langennut saatanan uhriksi. Neito ei yritä puolustautua.
Jeanne päätyy englantilaisten käsiin, jotka haluavat polttaa hänet roviolla. Neito näkee näkyjä taistelukentästä ja pyytää Jumalalta anteeksiantoa. Giacomo kuuntelee häntä salaa ja ymmärtää virheensä. Hän irrottaa tyttärensä köysistä ja hän juoksee taistelukentälle kääntääkseen ranskalaisten epäonnen taas voitoksi. Giacomo pyytää kuningas Kaarlelta anteeksiantoa ja saa sen. Heille tuodaan tieto ranskalaisten voitosta ja Jeannen kuolemasta. Jeanne kannetaan sisään ja hän tulee hetkeksi tajuihinsa antaakseen anteeksi isälleen ja ollakseen todistajaksi kuninkaan tunteille häntä kohtaan. Sitten hän kuolee ja nousee taivaaseen.

"Giovanna d'Arco" on yksi Verdin aikaisemman luomisajan kiistattomista mestariteoksista, jossa on havaittavissa tulevien suurten oopperoiden henki. Teoksen upean nimiosan ovat esittäneet oopperamaailman huiput Renata Tebaldi, Montserrat Caballé ja Anna Netrebko.

MUSTA / VALKOINEN

Ensiesitys kansallisooppera Estoniassa 24. maaliskuuta 2023
Musiikkijohtaja: Arvo Volmer

"Open Door"
Katarzyna Kozielskan baletti
Georges Bizet'n sinfonian C-duurin musiikkiin
Maailman kantaesitys 24. maaliskuuta 2023 kansallisooppera Estoniassa
Koreografi ja ohjaaja, lavastussuunnittelija: Katarzyna Kozielska (Puola)
Pukusuunnittelija: Marja-Liisa Pihlak
Valotaiteilija: Rasmus Rembel

Katarzyna Kozielska: "Innostus tämän baletin luomiseen oli Bizet'n musiikki, sinfonia C-duurissa (1855). Tämä teos ei ehtinyt esitykseen tai julkaisuun säveltäjän elinaikana, puhumattakaan siitä, että Bizet olisi edes maininnut sinfoniaa laajassa kirjeenvaihdossaan. Se on antanut aihetta keskusteluun siitä, mikä saattoi olla säveltäjän motiivi teoksen salaamiseen. Kantaesitys tapahtui vasta vuonna 1935. Tämän teoksen taustan tutkiminen ja musiikin, joka itsessään on täynnä ironiaa, kuunteleminen tukivat mielikuvitustani. Erityisen inspiroivaksi muodostuivat Bizet'n sanat entiselle opettajalleen Charles Gounod'lle: "Sinä olet syy, minä olen tulos." Analysoin tätä lausetta ja päätin lähteä Freudin teoriasta identiteetistä, egosta ja super-egosta.
Halusin, että baletti olisi abstrakti, inspiroisi yleisöä näkemään visuaalisia merkkejä, ei katsomaan selväsanaista sisältöä. Koreografiani perustuu uusklassisuuteen, josta tulee usein jotain modernimpaa. Suurin osa luovasta työstäni syntyy kokeiluista tanssijoiden kanssa harjoittelusalissa luoden täydellisen yhteistyötunnelman minun ja heidän välilleen. Illan nimi on "Musta / Valkoinen" – en halua lisätä siihen värejä, mutta haluaisin lisätä kirkkautta."

"Suite en blanc"
Serge Lifarin baletti
Édouard Lalon baletin "Namouna" musiikkiin
Maailman kantaesitys 19. kesäkuuta 1943 Zürichissä
Koreografi: Serge Lifar
Ohjaajat: Charles Jude (Ranska), Stephanie Roublot (Ranska)
Lavastus- ja pukusuunnittelija: Maurice Moulène (Ranska)
Valotaiteilija: Charles Jude (Ranska)

Serge Lifarin "Suite en blanc" Édouard Lalon musiikkiin tuli lavalle vuonna 1943 ja on yksi koreografin harvoista juonettomista baleteista. Teos keskittyy tanssijoiden viehkeyden ja virtuositeetin esittelyyn ja on muuttunut uusklassisen baletin symboliksi. Serge Lifar: "Suite en blancia" luodessani minua kiinnosti puhdas tanssi, joka on riippumaton kaikesta muusta. Halusin luoda kauniita kuvia, joista puuttui kaikenlainen keinotekoisuus tai pakollinen älyllinen konstruktio. Tuloksena on joukko aitoja etydejä, koreografisia miniatyyrejä, jotka ovat toisistaan riippumattomia, mutta liittyvät toisiinsa uusklassistisen tyylin kautta."
Baletti sai otsikkonsa alkuperäislavastuksessa käytettyjen valkoisten asujen mukaan, mutta seuraavissa esityksissä miehillä oli jo mustat trikoot ja paidat, ja jatkossa lavastus kantoi nimeä "Noir et blanc" ("Musta ja valkoinen").
Lifarin baletti vie yleisön matkalle halki ranskalaisen baletin historian, täydellisten liikkeiden etsintään ja niiden kauneudesta nauttimiseen.

"Tanssijat ovat kuin sinfoniaorkesteri eri musikaalisilla osillaan, jotka ovat harmoniassa, limittyvät ja sulautuvat toisiinsa luoden virtaavan musiikin: on kädet, jotka laulavat ja puhuvat ja jalat, jotka kirjoittavat. Tanssija on samaan aikaan orkesteri, kapellimestari ja muusikko."
- Serge Lifar

LOHENGRIN

Ensiesitys kansallisooppera Estoniassa 25. toukokuuta 2023
Musiikkijohtaja: Arvo Volmer
Ohjaaja ja lavastussuunnittelija: Michiel Dijkema (Hollanti)
Pukusuunnittelija: Jula Reindell (Saksa)

"Lohengrin" on Wagnerin lyyrisin romanttinen ooppera, jonka perustana ovat useat joutsenritarin tarinasta kertovat tekstit ja saksalaiset kansantarinat. Teos on tarjonnut monikerroksisuudessaan laajaa tulkintamahdollisuutta.
Vaatiiko todellinen rakkaus sokeaa uskoa? Nuorta herttuatarta Elsaa syytetään nuoremman veljensä ja Brabantian tulevan kruununperijän murhasta. Itseään puolustaen Elsa kuvailee untaan, jossa uljas ritari saapui puolustamaan hänen kunniaansa ja puhdistamaan hänet syytöksistä. Tuona samana hetkenä ilmestyy mystinen ritari joutsenen johtamalla gondolilla. Mies tarjoutuu taistelemaan prinsessan kunniasta ja lupaa mennä hänen kanssaan naimisiin sillä ehdolla ettei nainen saa koskaan kysyä hänen alkuperästään. Wagner asetti tarinan keskiöön "kielletyn kysymyksen" teeman ja käsitteli sen kautta hänen luomistyössään tärkeällä paikalla olevia kysymyksiä sielun puhtaudesta, jaloudesta ja naisten ehdottoman ja lunastavan rakkauden mahdollisuudesta. Tämä kaikki kauniin musiikin saattelemana, jonka lyyrisyys, syvyys ja upeus ovat lumonneet kuuntelijoita vuosisatoja. III näytöksen alun morsiuskuoron musiikki soi nykyään hääseremonioissa kaikkialla maailmassa.
Michiel Dijkema: "Ooppera valon ja pimeyden vastakohdissaan on erittäin koskettava. Lohengrinin maailma on ankara ja poeettinen. Hyvä juoni ja lumoava musiikki luovat mukaansa tempaavan maailman, jossa on olemassa vierekkäin väkivalta ja uskonto. Saksalaisen mytologian jumaliin liittyvä taika ja sen vastakohtana kristinuskoon liittyvät uskottavat ihmeet löytävät tästä muuttuvasta draamasta oman paikkansa. Valmius sotaan, vallanhimo, vahva rakkaus ja todellinen usko ovat tätä teosta kantavat voimat."

Muut kansallisooppera Esonian suurkonsertit ja projektit

VANA TALLINN -GAALA 10
27. elokuuta 2022 kansallisooppera Estoniassa
Kapellimestari: Vello Pähn
Solistit: Olga Mykytenko (sopraano, Ukraina), Raimonds Bramanis (tenori, Latvian kansallisooppera), Ain Anger (basso)
Kansallisooppera Estonian kuoro ja orkesteri

Tänä syksynä yleisöä odottaa juhlallinen gaala, joka tarjoaa sekä tuntemisen että löytämisen iloa oopperarepertuaarin loputtomasta varastosta. Pisimpään jatkuvasti järjestetty klassisen musiikin konserttisarja Virossa juhlistaa tänä vuonna ensimmäistä pyöreätä eli 10. vuottaan! Ensimmäinen Vana Tallinn -gaala järjestettiin 25. syyskuuta 2013. Iso rooli Vana Tallinn -gaalan perinteen synnyssä ja jatkuvuudessa on kansallisoopperan suurtukijan Livikon hallituksen puheenjohtajalla Enn Kunilalla, joka teki ehdotuksen antaa aiemmin järjestetylle kansainväliselle musiikkipäivän oopperagaalalle uusi nimi. Kutsumme sinut osallistumaan erityiseen ja juhlalliseen tunnelmaan täynnä kaunista musiikkia, kulttuuria ja upeita tunteita!

ESTONIAN TEATTERIMARKKINAT
28. elokuuta 2022 kansallisooppera Estonia

Estonian kausi alkaa taas tapahtumarikkaalla teatterifestivaalilla, jossa Estonian solistit, kuoro ja orkesteri esittelevät konserttiesityksessä kauden uusia lavastuksia, myydään lippuja kauden esityksiin, Estonian muistoesineitä, julkaisuja, levyjä, teatteripukuja ja rekvisiittoja. Avoinna ovat kahvilat. Tule ja nauti hyvästä musiikkiteatterista! Tapahtuma on ilmainen.

KANSALLISOOPPERAN SINFONIAKONSERTTI
10. syyskuuta 2022 kello 19.00 Estonian konserttisalissa
Kapellimestari: Arvo Volmer
Solisti: Hans Christian Aavik (viulu)
Kuoronjohtaja: Heli Jürgenson
Kansallisooppera Estonian orkesteri ja kuoro

"Kohtalon laulu" op. 54 on yksi Brahmsin tärkeimmistä kuoroteoksista, joka valmistui vuonna 1871. Kesällä 1868, kun Brahms vieraili ystävänsä Albert Dietrichin luona Pohjois-Saksan rannikolla Wilhelmshavenissa, kiehtoi häntä Friedrich Hölderlinin runo "Hyperionin kohtalonlaulu". Kun Hölderlin asettaa vastakkain taivaisten sielujen ikuisen onnen ja ihmissielujen olemassaolon vaivat ja kivut ja lopettaa runonsa toivottomuuteen ja luovuttamiseen, niin Brahms kääntyy teoksensa lopussa takaisin taivaalliseen kirkkauteen, joka oli kuultavissa jo orkesterin alkusoitossa. Kuoro- ja orkesterimusiikki limittyvät koko teoksessa ylevään, aivan kuin jumalaiseen dialogiin. Kuten omassa sielunmessussaan, lähettää Brahms "Kohtalon laulussa" viestin, että elävät voivat löytää toivoa ja tukea myös maan päältä.
Kesällä 1911 kutsui Edvard Griegin leski Carl Nielsenin Troldhaugeniin, aviomiehensä luovaan piilopaikkaan, ja siellä Nielsen aloitti ainoan viulukonserttonsa kirjoittamisen. Työ ei edistynyt kovinkaan nopeasti. Syynä saattoi olla Nielsenin toive, että "Musiikin tulee olla hyvää, solistin tulee saada loistaa ja näyttää itsensä parhaita puoliaan. Teoksen tulee olla merkityksellinen, mutta samalla suosittu ja virtuoosimainen muuttumatta pinnalliseksi. Minun tulee yhdistää kaikki nämä elementit joksikin korkeammaksi." Konserton ensiesitys oli 28. helmikuuta 1912 säveltäjän johdolla ja Peder Møllerin esiintyessä solistina. Kriitikko Robert Henriques kirjoitti arviossaan: "Viulukonsertto on merkityksekäs teos, jonka arvo kasvaa aina, kun sitä esitetään, koska kaikkien näiden loistavien yksityiskohtien löytämiseksi tulee teosta kuunnella useammin kuin kerran."
Kansallisooppera Estonian orkesterin esityksessä ja Arvo Volmerin johdolla esitetään sinfoniakonserttisarjassa kaikki Jean Sibeliuksen sinfoniat. Syyskonsertissa esitykseen tuleva neljäs sinfonia a-molli, op. 63 valmistui vuonna 1911, aikana jolloin Eurooppa seisoi ensimmäisen maailmansodan ovella. Sen vuoksi Sibelius on kutsunut neljättä sinfoniaansa "psykologiseksi sinfoniaksi". Siinä on ekspressionismin suuntauksia, synkkiä unia ja freudilaisia pyrähdyksiä alitajuntaan. Säveltäjä on kuvaillut teostaan näytelmäkirjailija August Strindbergin lainauksella: "Säälin ihmiskuntaa". Sinfonian äänikieli on samalla moderni ja introspektiivinen, ensiesityksen yleisö oli siitä kummissaan ja suosionosoitukset olivat vaatimattomat. Nykyään Sibeliuksen neljättä sinfoniaa pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä sinfonisista mestariteoksista ja säveltäjän luomistyön huippuna.
Samaan aikaan sinfonian kirjoittamisen kanssa Sibelius toimi myös Edgar Allan Poen runon "Korppi" säveltämisen ja orkestroinnin parissa tunnetun sopraanon Aino Acktén pyynnöstä. Teos ei valmistunut, mutta Sibelius käytti osaa musiikista sinfonian viimeisessä osassa. Huolimatta teoksen epäileväisestä ensivastaanotosta, löysi kriitikko Oskar Merikanto sen tärkeyden arviossaan: "Minusta tuntuu, että Sibeliukselle kuin sinfonioiden luojalle avautuvat nyt aivan uudet maailmat, maailmat, joita ei ole näytetty muille ja joita hän hienostuneessa väri- ja melodiatuntemuksessaan näkee ja esittelee muille".

KANSALLISOOPPERA ESTONIAN PYHÄINPÄIVÄN KONSERTTI
30. lokakuuta 2022 Tallinnan Johanneksen kirkossa

KANSALLISOOPPERAN JOULUKONSERTTI
15. joulukuuta 2022 Tallinnan Johanneksen kirkossa
Kapellimestari: Arvo Volmer

Johann Sebastian Bach kirjoitti ensimmäisenä Leipzigin vuonnaan Tuomaksen kirkon kanttorina työskennellessään 40 uutta kantaattia, muutti 20 aiempaa ja loi jouluksi 1723 vokaali-sinfonisen mestariteoksen "Magnificat". Se on upea ja juhlallinen teos sekakuorolle ja äänenväriltään laajalle orkesterille. Bach lisäsi perinteiseen liturgiseen tekstiin useita perinteisiä joululauluja, joita voidaan esittää teoksen osien välissä. Alkuperäinen versio oli kirjoitettu Es-duurissa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin hän muutti teoksen D-duuriin ja jätti joululaulut pois, jotta teosta voitaisiin esittää muinakin kirkkopyhinä. Nykyään juuri viimeinen versio on tunnetumpi ja sen esittävät kansallisoopperan solistit ja orkesteri.

ESTONIAN TANSSIAISET – JUHLAT KUUN VARJOPUOLELLA
31. joulukuuta 2022 kansallisooppera Estoniassa

Musiikkijohtaja: Arvo Volmer
Ohjaaja: Veiko Tubin
Isäntä: René Soom

Estonia-teatteri kutsuu osallistumaan maagiseen musikaaliseen iltaan kuunvalossa vuoden viimeisenä päivänä!
Osallistu konserttilavastukseen, joka järjestetään kuun varjopuolella, jonne ei ole astunut vielä yhdenkään ihmisen jalka ja jonne ei voi katsoa maanpinnalta yhdelläkään kiikarilla tai teleskoopilla. Salaperäinen kuun varjopuoli avaa itsensä vain yhdeksi illaksi ja matkaamme yhdessä avaruuden halki ja tapaamme omituisia hahmoja. Esiintyy kuuhullujen kuoro, näemme ihmeellisiä tanssivia avaruusolentoja ja kuulemme parhaiden kuututkijoiden esityksessä kuuluisia kuuntakaisia musikaalisia mestariteoksia, nautimme unohtumattomista lunaarisista melodioista. Löydämme yhdessä tähtiä oopperataivaalta ja kuulemme kaukaisten galaksien ääniä.
Matka avaruuden halki vie meidät tanssimaan Linnunradan tähtien alle. Estonian konserttisalissa, tanssijoiden päiden yllä, syttyvät tuhannet tähdet. Tanssia voi sekä kansallisoopperan orkesterin että Mart Sanderin ja Bel-Etage Swingorkesterin tahtiin. Koko teatteritalo on avoinna. Kävellä voi planeettojen puistokadulla, ruokailla Venuksen parhaassa ravintolassa ja talon nurkat sekä niin monikin musikaalinen yllätys avautuvat avaruusmatkailijoille.
Matkaa johtavat kokeneet kosmonautit Juri ja Valentina. Tule ja jätä jälkesi kuuhun ja laukaisemme vanhan vuoden suoraan avaruuteen!

Vieraille ovat avoinna baarit ja kahvilat kaikkialla talossa koko illan ajan.
Vieraiden käytössä on teatterisali, konserttisali, Estonian ravintola, Sininen sali, Valkoinen sali ja kahvila Colombina.
Tanssia voi sekä kansallisoopperan orkesterin että Mart Sanderin ja Bel-Etage Swingorkesterin tahtiin.
Pukukoodi: tumma puku
Ikä: 16+
Ostetut voucherit on vaihdettava lippuihin Estonia-teatterin kassalla! Sisältää paikkalipun teatterisalissa ja tanssilipun!

Lippuhinnat:

  • tanssilippu 30 €
  • tanssiaisten ohjelma ja tanssilippu: 45–76 € (riippuen istumapaikasta salissa)
  • Estonian ravintolan runsas ruokalista juomineen koko illaksi tanssilipun kera 150 €
  • tanssiaisten ohjelma, pöytä ravintolassa koko illaksi ja tanssilippu 120 € + (45–76 €)

KANSALLISOOPERA ESTONIAN SINFONIAKONSERTTI
16. helmikuuta 2023 Viron musiikki- ja teatteriakatemian suuressa salissa
Kapellimestari: Arvo Volmer
Solisti: Ivari Ilja (piano)

Johannes Brahms on yksi tunnetuimmista romantiikan aikakauden säveltäjistä, joka piti yhtä tärkeänä sekä perinteitä että innovatiivisuutta. Brahms ei tukenut ohjelmallista musiikkia, ei pitänyt paatoksesta tai liiallisista efekteistä. Hänen musiikkinsa on täysin lyyristä esitellen salaisia toiveita, tunteiden lämpöä ja sielun taistelua.
Pianokonsertto B-duuri, op. 83 (1881) jää Brahmsin kypsän luovan aikakauden alkuun, aikaan, jolloin hän oli kuuluisuutensa huipulla Euroopassa. Toista pianokonserttoa erottaa hänen ensimmäisestään 22 vuotta. Näihin kahteen vuosikymmeneen mahtuu kaksi sinfoniaa, kaksi alkusoittoa, variaatiot Haydnin teemaan, viulukonsertto, Unkarin tanssit, tusina laulua, piano- ja kamariteokset. Koska hän oli erittäin itsekriittinen, kului hänellä pianokonserton valmistumiseen aikaa kolme vuotta ja mitä suurempia hänen luomansa teokset olivat, sitä ironisemmaksi hän muuttui kuvatessaan niitä "miniatyyreiksi". Clara Schumannille hän kirjoitti: "Haluan kertoa sinulle, että kirjoitin yhden erittäin pienen pianokonserton yhdellä pienellä ja kauniilla Scherzolla." ... ja tätä pianokonsertosta, joka ylitti monimutkaisuudessaan ja määrässään kaikki siihen asti kirjoitetut. Teoksen kantaesitys tapahtui vuonna 1881 Budapestissä, pianoa soitti säveltäjä itse ja konsertto oli suuri menestys. Seuraavan parin kuukauden aikana Brahms esitti konserttoa melkein kaikissa Euroopan pääkaupungeissa ja aina suuren suosion saattelemana.
Kansallisooppera Estonian orkesterin esityksessä ja Arvo Volmerin johtamana esitetään kaikki Jean Sibeliuksen sinfoniat. Kevätkonsertissa esitettävä viides sinfonia Es-duuri, op. 82 esitettiin ensimmäisen kerran 8. joulukuuta 1915 säveltäjän 50-vuotispäivän kunniaksi hänen johtaessaan esitystä. Suuresta yleisömenestyksestä huolimatta ei säveltäjä itse ollut tyytyväinen teokseen ja muutti sitä vielä kaksi kertaa. Lopullinen kolmiosainen versio valmistui vuonna 1919.
Teoksen suosiosta huolimatta, sinfonia valmistui Sibeliukselle luovuuden kannalta vaikeaan aikaan, kun hän yritti päästä selville siitä, millainen hänen luovan käsialansa tulisi jatkossa olla. Säveltäjä ymmärsi hyvin, että hänen aikakautensa säveltäjät Igor Stravinski ja Arnold Schönberg liikkuivat uudemman ja modernimman äänikielen suuntaan, mikä sai Sibeliuksen tuntemaan itsensä vanhanaikaiseksi ja vanhentuneeksi. Siitäkin huolimatta Viides sinfonia on yksi hänen tunnetuimmista ja rakastetuimmista teoksistaan. Sen finaalissa on joutsenteema, joka on saanut inspiraatiota ylellisten lintujen lennosta säveltäjän pään yläpuolella: "Tänään, kymmenen minuuttia ennen yhtätoista näin 16 joutsenta lentämässä pääni yläpuolella. Se oli upea kokemus!"

KANSALLISOOPPERA ESTONIAN NAISTENPÄIVÄN KONSERTTI
8. maaliskuuta 2023 kansallisooppera Estonian kamarisalissa

KANSAINVÄLISEN TANSSIPÄIVÄN GAALA
Yhteistyössä Vanemuine-teatterin kanssa
29. huhtikuuta 2023 kansallisooppera Estoniassa
30. huhtikuuta 2023 Vanemuisen teatterissa
Kapellimestarit: Risto Joost, Kaspar Mänd